Helsinki, Hiukan yli puolet kansalaisista aikoo varmasti äänestää europarlamenttivaaleissa ensi kesäkuussa. Parlamentin tiedotustoimiston ja MTV3:n teettämän mielipidemittauksen mukaan äänioikeuttaan aiko varmasti käyttää 51 prosenttia vastanneista.
Kun mukaan lasketaan melko varmasti äänestävät 35 prosenttia aikoo äänestämään lähteä 86 prosenttia.
Parlamentin tiedotustoimiston päällikkö Renny Jokelin arveli, että äänestysprosentti varmasti nousee verrattuna vuoden 1999 vaaleihin.
- Ensi kevät on niin täynnä EU:ta, kun meneillään on laajentuminen ja uuden perustuslain käsittely, että on ihme jos äänestysprosentti ei ole korkeampi, Jokelin sanoi.
Ennen edellisiä eurovaaleja vuonna 1999 tehtiin vastaava tutkimus, jonka mukaan 46 prosenttia aikoi äänestää varmasti ja 32 prosenttia melko varmasti. Todellinen äänestysprosentti jäi kuitenkin 31,4 prosenttiin.
Mielipidemittauksen teki Suomen Gallup ja siinä kyseltiin äänestysaikeiden lisäksi muita EU-aiheisia kysymyksiä tuhannelta vastaajalta syyskuun alussa.
Jokelinin mukaan tavoite on tuoda EU-keskusteluun lisää konkretiaa. Samalla jatkuu keskustelu kansanäänestyksistä; tällä haavaa 7-10 maata on joko päättänyt tai harkitsee kansanäänestystä uudesta perustuslaista, Jokelin muistutti.
Nykyinen EU kelpaa
Mittauksen mukaan suomalaiset ovat melko varovaisia EU:n muuttamisen suhteen. Liittovaltiota ei kaivata, vaan suomalaiset mieluiten pitäisivät EU:n ennallaan tai muuttaisivat sitä löyhemmäksi. Nykyisen kaltaista unionia kannatti 51 prosenttia vastanneista, löyhempää 24 prosenttia ja liittovaltiota vain 12 prosenttia.
Laajentuminen nykyisen laajentumiskierroksen jälkeen sai melko nihkeän vastaanoton. Kaksi kolmesta katsoi, että laajentuminen pitäisi lopettaa toistaiseksi ja vain 28 prosenttia kannatti jatkamista. Kysymyksessä mainittiin mahdollisina tulevina jäsenmaina Venäjä ja Turkki.
Useimmat vastaajat arvioivat, että Suomen vaikutusmahdollisuudet vähenevät EU:ssa unionin laajentumisen ja uuden perustuslain hyväksymisen jälkeen. Tätä mieltä oli 52 prosenttia vastanneista. Reilu kolmannes, eli 36 prosenttia arveli Suomen vaikutusvallan säilyvän ennallaan.
Kysyttäessä, mistä asioista pitäisi EU:ssa päättää, nousi kolme osa-aluetta esille. Ympäristöasiat, kansalaisten perusoikeudet sekä alkoholipolitiikka olivat alueita, jotka noin puolet vastanneista antaisi unionin valtaan. Poliisivoimat ja eläkkeet ovat taas asioita, joita EU:lle ei antaisi kuin joka viides.
- Tulos olisi varmaan erilainen, jos olisi kysytty kansainvälisen rikollisuuden tai terrorismin torjunnasta. Suomessa luottamus omaan poliisiin on huippuluokkaa, huomautti Suomen Gallupin toimitusjohtaja Juhani Pehkonen.
EU:ta koskevat päätökset pitäisi useimpien vastaajien mielestä tehdä jäsenmaiden hallitusten edustajista koostuvassa ministerineuvostossa. Tälle toimielimelle soisi eniten valtaa 42 prosenttia vastaajista. EU-parlamentin nostaisi korkeimmaksi päättäjäksi 32 prosenttia ja komissiota kannatti 13 prosenttia.
Tutkimuksessa kysyttiin myös, miten Suomi on onnistunut saavuttamaan tavoitteensa "EU:n kanssa" käymissään neuvotteluissa. Kysymyksessä ei eritelty, olisiko kysymys esimerkiksi komission kanssa käytävistä maataloustukineuvotteluista tai neuvotteluista muiden jäsenmaiden kanssa esimerkiksi tulevaisuuskonventissa. Kolmasosa antoi arvosanan melko hyvä, kolmasosa katsoi tulosten olevan ei hyviä eikä huonoja ja viidennes arvioi tulokset melko huonoiksi.
MTV3 julkistaa lisää tutkimustuloksia uutisissaan ja 45 minuuttia-ohjelmassa keskiviikkona.