Jos veikata saa, niin uuden polven suomalaiset sarjakuvantekijät piirtävät lähivuosina japanilaisesta mangasta vaikutteita ottavaa sarjakuvaa.
Veikkaus perustuu 25-vuotisjuhlaansa viettävän Kemin sarjakuvafestivaalien vahvaan manga-panostukseen.
Jo muutaman vuoden päätään nostanut manga-innostus näkyy jo Kemin kulttuurikeskuksen aulassa, missä parveilee parisenkymmentä cosplay-pukukilpailuun osallistujaa japanilaishenkisissä ja omin käsin tehdyissä puvuissaan.
"Meidän roolihahmot tulevat Bleach-sarjakuvasta, joka on itse asiassa aika tavalla poikien sarja", sanoo rovaniemeläinen Jenni Pajunen.
Cosplay eli tapahtumissa hahmoiksi pukeutuminen on Pajuselle tuttua, mutta hänen torniolainen kaverinsa Anu Hyvönen on ensimmäistä kertaa pukukisassa mukana.
Anun pikkuveli Jari Hyvönen - mangan harrastaja hänkin - on vain hengessä mukana, sillä "äiti kielsi osallistumasta kilpailuun".
"Puvun materiaali hankittiin kaksi kuukautta sitten ja sen jälkeen olemme pukuja työstäneet. Ompelemisessa tuli kyllä hieman kiire", kertoo Hyvönen.
Mutta mitäpä sitä ei tee harrastuksensa eteen, jossa kaikki kaikessa on kuitenkin manga-albumien lukeminen ja keräily.
"Muuta sarjakuvaa tulee enää vähemmän luettua, mutta noin viisi vuotta olen harrastanut tosissaan mangaa. Englanninkielisiä albumia tulee tilattua suoraan ulkomailta ja aika paljon rahaa niihin kyllä uppoaa", Pajunen nauraa.
Tekijät ja työt esillä
Hyvään aikuisikään ehtineessä Kemin sarjakuvafestivaalissa perinteistä kaavaa noudattavat muun muassa albumien julkaisut, kotimaisten ja kansainvälisten taiteilijavieraiden haastattelu- ja signeeraustuokiot sekä pienkustantajien myyntitiskit.
"Jostain 1990 luvun alusta olen Kemissä käynyt. En joka vuosi, mutta ainakin kymmenen kertaa", muistelee pienlehdestä sarjakuvakustantamoksi muuttuneen, myös tänä vuonna 25 vuotta täyttävän Suuren Kurpitsan nokkamies Pauli Kallio.
"Ainakin vuonna 1993 minä näytin sinulle täällä töitäni ja sinä haukuit ne", nauraa viereisessä myyntipöydässä piirtäjä ja kustannusyhtiö Aseman veturi Ville Ranta
Kallio ei muista kyseistä episodia, mutta lohduttaa hyvämuistista taiteilijaa sillä, että yhtä tylyn tuomion Kalliolta on saanut Suomen suosituin nykypiirtäjä eli Viivin ja Wagnerin isä Juba Tuomola.
Vaikutteet vaihtuvat
Sekä Ranta että Tuomola ovat saaneet 90-luvun alun arvioiden jälkeen roppakaupalla positiivista palautetta töistään ja nousipa Ville Ranta jo 16-vuotiaana nuorukaisena Kemin sarjakuvakilpailussa palkittujen piirtäjien joukkoon.
Kaikki Kemin kilpailutöistä kootut albumit juhlafestivaalien pyynnöstä läpikäynyt toimittaja Ville Hänninen jopa uskaltaa väittää, että Rannan palkittu työ on kaikkien aikojen paras kotimainen teini-ikäisen tekemä sarjakuva.
"Vuosikymmenien aikana näkyy selvästi sekä kotimaisen sarjakuvan että tekijöiden kehitys. Kun 80-luvun töissä ja tekijöissä näkyy eurooppalaisen laatusarjakuvan vaikutus, niin 90-luvulla esille nousi Tapiirin, Suuren Kurpitsan ja muiden pienlehtien kasvattamat piirtäjät. Samoin 1990- ja 2000-luvulla Kemin albumeissa ja kotimaisessa sarjakuvassa esille nousee vahva omaelämäkerrallinen ote ja arjen tapahtumien korostus", Hänninen luonnehtii.
Jos Kemin sarjakuvapäivät saavat jatkoa festivaalijohtaja Heikki Porkolan eläkkeelle vetäytymisen jälkeen, voi seuraavan neljännesvuosisadan albumeita tutkiva kenties huomata mangan nousun lähivuosina.
"Ei sitä tule tavanomaista sarjakuvaa juuri ollenkaan luettua", myöntää Jenni Pajunenkin.