Sampo Pankin pääekonomisti Lauri Uotila kertoo kaikille suomalaisille valoisia uutisia: laman pohja nähtiin jo viime kesäkuussa ja nyt nousemme hiljalleen ylöspäin montun pohjalta.
"Taantuma jäi tällä kertaa kolmen vuosineljänneksen mittaiseksi, kun 1990-luvun alussa mentiin alas yhtä kyytiä kolme vuotta."
Kokonaistuotanto eli bkt kuitenkin sukeltaa tänä vuonna 7,2 prosenttia pakkaselle. Se on sama lukema, minkä Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen esitti syyskuussa.
Ensi vuonna Suomi ponnistaa puolitoista prosenttia plussalle.
"Palkat nousevat tänä vuonna keskimäärin neljä prosenttia ja eläkkeet viisi prosenttia. Omistusasumisen kustannukset ovat laskeneet noin neljä prosenttia", luetteli Uotila torstaina hyviä uutisia pankkinsa talouskatsauksen julkistamistilaisuudessa.
Huono uutinen on se, että työttömyysaste nousee tänä vuonna 8,4 prosenttiin ja 2010 vielä pari prosenttiyksikköä päälle.
Työttömyys laskee ja työllisyys nousee vasta 2011, kun suuret ikäluokat siirtyvät työelämästä eläkkeelle ja tilalle tulee paljon vähemmän uutta väkeä.
Työttömyys on kuitenkin kaukana 1990-luvun lamavuosista, jolloin se oli lähes 18 prosenttia työvoimasta.
Toinen iso murhe on, että kapasiteetin käyttöaste niin Suomessa kuin koko Euroopassa on painunut noin 70 prosenttiin. Siitä ovat joutuneet kärsimään lomautetut ja irtisanotut koko Euroopassa. Uotila iloitsee pakkasista ja lumentulosta.
"Joulukauppa voi viimeisenä adventtina käydä tosi hyvin: kun on pakkasta, toppatakit menevät hyvin kaupaksi, samoin pulkat ja sukset. Laskettelukeskukset lumettavat rinteitään. Kaikki se kasvattaa omalta osaltaan Suomen kokonaistuotantoa."
Kuluttajahintojen kehitys eli inflaatio on tällä kertaa sekin hyvä uutinen suomalaisille.
Elämme nyt sellaista aikaa, että hinnat laskevat. Ne ovat vielä jonkin aikaa miinuksella, mutta putkahtavat viimeistään helmikuussa 2010 plussan puolelle eli nousuun.
Vaihtotase on taantumasta huolimatta ylijäämäinen, mikä sekin on hyvä asia Suomelle. Tulot ulkomailta ovat suuremmat kuin menot sinne.
Valtionvelka on siten toinen juttu, mutta sitäkään ei Uotilan mukaan kannata surra. Hänen mukaansa sitä on järkevää kasvattaa tässä suhdannetilanteessa, mutta lähivuosina joudutaan painamaan velan kasvulle jarrua.
Suomen valtionvelka on noin 35 prosenttia bkt:stä eli puolet siitä, missä se huiteli 1990-luvun puolivälissä. "Ei aihetta huoleen", sanoo Uotila.
Sampo Pankin ekonomisti Pasi Kuoppamäki muistuttaa, että Yhdysvaltain valtionvelka on noin 70 prosenttia suhteessa bkt:hen.
Handelsbanken ennusti torstaina suurin piirtein samankaltaisesti kuin Sampo Pankki.