Teollisuuden odotukset ovat myönteisiä, mutta vienti supistuikin yllättäen. Myös korkojen nousua ennakoidaan. Nopean kasvun ajat voivat olla takana.
Suomi on ollut pienehkössä talousahdingossa useita vuosia. Tästä huolimatta talouden kasvuvauhti on ollut vähintään EU:n keskitasoa. Kun vienti on takkuillut, kotimarkkinoiden hyvä veto on pitänyt talouden pyörät vauhdissa. Kotitalouksien asuntoluottojen määrä on kasvanut vauhdilla.
Jonkinlainen käänne on kuitenkin näkösällä. On puhuttu jopa samanlaisesta rakennemuutoksesta, joka koettiin kymmenen vuotta sitten laman pakottamana. Kymmeniä tuhansia työpaikkoja on kadonnut muutamassa vuodessa, yrittäjien määrä laskenut ja työttömyys kivunnut 300 000:een.
Muutoksen merkit ovat jo oraalla esimerkiksi asuntokaupassa. Kesäkuussa lainakannan kasvu oli jo hitaampaa kuin toukokuussa. Lainanottointoa ovat hillinneet nousussa olevat korot ja kalliit asunnot. Samalla myös asuntojen hinnat saavuttivat lakipisteensä. Näin ainakin uskoi Osuuspankin pääekonomisti Timo Lindholm Yleisradion tv-haastattelussa.
Suomalaisyritysten tunnelmat ja teollisuuden odotukset ovat olleet jo pitkään Euroopan vaisuimmat. Käänne tapahtui kesäkuussa, jolloin optimismi heräsi. Teollisuuden ja työnantajien tiedustelun mukaan odotukset nojaavat yritysten kohonneisiin tuotantolukuihin. Kyselyn mukaan yritykset arvioivat tilauskantansa kehittyneen suotuisasti ja nousseen normaalitasolle. Pari vuotta kestänyt luisu olisi sittenkin päättymässä.
Jotain kuitenkin tapahtui toukokuussa. Vienti sujui odotettua heikommin ja supistui peräti 11 prosenttia vuoden takaisesta. Samaan aikaan tuonti kasvoi kuusi prosenttia. Viennin supistuminen on yllättävää, sillä teollisuustuotanto kasvoi toukokuussa seitsemän prosenttia vuoden takaisesta.
Suomen taloudessa on laskettu paljon piristyvän viennin varaan. Kotitaloudet ovat kannatelleet kasvua niin, että välillä olisi jo teollisuuden vuoro. Yksi selitys ristiriitaan voi olla siinä, että teollisuustuotannossa tilastoidaan määriä, ulkomaankaupassa taas arvoa eli euroja. Syynä saattaa olla Nokia. Kun yhtiö tekee enemmän kännyköitä, teollisuustuotanto kasvaa. Kun se myy niitä aikaisempaa halvemmalla, vienti ei kasvakaan samaa tahtia.
Talouskasvu on jo pitkään jämähtänyt kahden prosentin tienoille. Vauhtia ei saada ennen kuin vientiteollisuus piristyy ja teollisuuden investoinnit käynnistyvät. TT uskoo teollisuuden vetoavun tulevan aikaisintaan loppuvuodesta. Nykykysynnällä uusinvestointeja on turha odottaa.
Elokuussa julkistettava suhdannebarometri antaa nykyistä tarkempaa tietoa loppuvuodesta. Jos vienti ei saa vauhtia, taloudessa hidas kasvu jatkuu. Toiveet kolmen prosentin kasvuvauhdista voidaan unohtaa. Samalla Suomi ja Eurooppa jäävät entistä kauemmaksi Yhdysvalloista ja Aasiasta.
Voi tietenkin kysyä, onko enää edes realistista odotella kolmen prosentin tai vieläkin suurempaa kasvua. Euro on vakaa eikä ole samalla tavalla suhdanteiden heiteltävänä kuin markka aikoinaan. Toisaalta tiedetään, että vain reipas kasvu kohentaa työllisyyttä. Mutta tässäkin yhteydessä voi ihmetellä, miksi Suomessa on yhä 300 000 työtöntä, kun takana ovat hurjan kasvun vuodet 1990-luvun lopulla.
Voi olla, että Suomi on ajautunut pitkäaikaiseen hitaan kasvun aikaan muun Euroopan mukana. Voi olla niinkin, ettei paluuta nopeaan talouskasvuun enää edes ole. Tähän kannattaa varautua niin kotitalouksissa, kunnissa kuin valtion taloudessakin. Hallituksen tehtävä on huolehtia siitä, että yritykset investoivat ja synnyttävät uusia työpaikkoja.