Suomessa on tällä hetkellä kahdeksan hevosalan koulutusta antavaa oppilaitosta, joiden olisi syytä alkaa erikoistua alallaan, linjasi opetusneuvos Seppo Niinivaara opetusministeriöstä Pudasjärven uuden hevostallin vihkiäisjuhlassa perjantaina.
"En tarkalleen tiedä, miten sen tulisi tapahtua, mutta oppilaitosten spesialisoituminen on aivan varmasti koko hevosalan etu tulevaisuudessa ", Seppo Niinivaara sanoi.
Tällä hetkellä Suomessa on kahdeksan hevosalan oppilaitosta maahan tasaisesti jakautuneena. Opetusministeriössä määrää pidetään nyt sopivana, vaikka niin hevosten kuin hevosharrastajien ja erilaisten ratsastustallienkin määrät jatkavat kasvuaan.
Niinivaaran mukaan ministeriö on kuitenkin tarkkana uusien koulutuslupien myöntämisessä, koska tilanne saattaisi herkästi riistäytyä hallitsemattomaksi.
"Jos koulutusta on tarvetta lisätä, se tulee tapahtua ensisijaisesti olemassa olevien oppilaitosten tarjontaa lisäämällä."
Lisävalmiuksia myös aikuiskoulutukseen
Hevostalouden opetuksen antamiseen on maassa edelleen kiinnostusta, koska luonnonvara-ala muuten potee opiskelijapulaa ja hevoskoulutuksessa yksikköhinnat ovat korkeita.
Suomessa toimii nykyään myös 21 hevosoppia jakavaa opetusmaatilaa, mutta Niinivaara ei pidä niiden roolia ongelmallisena, vaikka jotkut oppilaitokset ovat niiden toimintaa kritisoineetkin.
"Ne antavat perustiedon esimerkiksi maatilamatkailun pienimuotoisen hevostoiminnan harjoittamiseen, mutta lisäksi siitä huolehditaan, milloin opiskelijan on aika lähteä täydentämään tietojaan varsinaisiin oppilaitoksiin."
Ministeriö on myöntänyt uudet hevosalan koulutusluvat Pudasjärven ammattioppilaitokselle ja Asikkalassa olevalle Päijät-Hämeen ammattioppilaitokselle. Pudasjärvellä valmistuu hevostenhoitajia, kun taas Asikkalassa koulutus painottuu terapiatoimintaan.
Koillis-Pohjanmaan ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toteuttama 42 hevospaikan talli maksoi sille 1,6 miljoonaa euroa, mutta investoinnin ansiosta Pudasjärven ammattioppilaitoksen valmius jakaa hevostietämystä Oulun ja Lapin läänin ainoana alan opinahjona paranee.
Kun hevosten määrää lisätään nykyisestä 25:stä, myös aloituspaikkojen määrää voidaan kasvattaa. Aikaisemmin se on ollut 20, mutta jo viime syksynä alkaneelle uudelle kolmivuotisjaksolle pääsi 28 opiskelijaa.
Koulutusvastaava Elisa Laakso arvioi, että jatkossa koulutustarjontaa tullaan lisäämään myös aikuiskoulutuspuolelle sopivia kursseja järjestämällä.
Talli on uudenaikainen ja koulutusta kaikin puolin palveleva. Se on rakennettu konehalliin ja pajaan liittyväksi, joten esimerkiksi kengitys-, varustehuolto- ja valjastyötilat ovat samassa yhteydessä.
Mahdollisimman vähän
raskasta käsityötä
Tallilla on myös kehitetty työmenetelmiä ja varusteita, että raskasta käsityötä olisi mahdollisimman vähän.
Raskaan työn tekijöitä ei liioin olekaan, sillä hevosista kun on kyse, kaikki opiskelijat ovat tyttöjä. Viime syksynäkin pidettyyn pääsykokeeseen osallistui vain heitä, yhteensä hieman vajaat 60.
Tallin virallisesti vihkinyt lääninsivistysneuvos Pertti Kokkonen Oulun lääninhallituksesta kiteytti, että kun kuntayhtymässä päätettiin ryhtyä panostamaan hevostalouden koulutusohjelmaan, palkkio ratkaisusta oli jopa suurempi kuin sadussa konsanaan: palkkioksi tuli yhden sijasta monta prinsessaa ja puoli valtakuntaa.