Isä-Peltokosken sanoin homma levisi käsiin pari vuotta sitten. Lasten hevoslauma alkoi kasvaa siihen malliin, että oli pakko hankkia oma talli sen sijaan, että olisi maksanut karsinavuokria itsensä kipeäksi.
Nyt Mirri Kynsilehdon entisellä, laajennetulla tallilla Kuivasjärvellä majailee kuusitoista hevosta. Tien varteen on noussut maneesi ja ulkokenttäkin pitäisi vielä rakentaa. Tontti uhkaa loppua kesken.
Ville Peltokosken kädet ovat punaisessa maalissa.
"Osa päivästä kuluu vielä maneesityömaalla, viimeistelytyöt ovat vähän kesken", ratsastaja hymyilee.
Apuna paletin pyörittämisessä on pikkusisko Suvi ja pari tallityttöä. Kolme hevosista on omia, loput vuokralaisia. Yritys on enemmän tai vähemmän koko perheen, vaikka äiti ei ratsastakaan ja isäkin vain silloin tällöin.
Ruotsissa
oppia saamassa
Ville Peltokoski, 19, on vastikään palannut Ruotsista, Helsingborgin liepeiltä Bruce Goodinin opista. Talvi uusiseelantilaisen moninkertaisen olympiakävijän luona poiki hurjasti lisää kokemusta.
"Ratsastin yhdeksän nuorta hevosta päivässä, ja kiersimme paljon kisoja, muun muassa kahden kuukauden Belgian-turneella", hän kertoo.
Svaja, ailahteva perustamma
Peltokoski hyppäsi viime kesänä nuorten ratsastajien grand prix -sarjaa, ja tuolloin syntynyt haave seniorien gp:stä alkavana kesänä kypsyi valmiiksi talven aikana. Nuori mies vie sunnuntaina Turussa alkavaan sarjaan Svajan, 10-vuotiaan venäläistamman. Christopher Wegeliuksen löytö oli viime syksyyn asti Suvi Peltokosken hevonen.
"Svaja on mennyt hyvin ja paranee, jos sen saa vähän rauhoittumaan. Se on kuuma, kovapäinen ja ailahteleva perustamma, jonka ajatuksista ei oikein aina ota selvää. Toisena päivänä se hyppää nollan, toisena tulee neljä alas", Peltokoski kuvaa.
Ikänsä puolesta Peltokoski saa hypätä yhä myös nuorten gp-sarjaa, jossa kaverina on Dino III. Kolme vuotta sitten talliin tullut 11-vuotias tanskalaisruuna on luottohevonen.
"Se on paljon tasaisempi kuin Svaja, yrittää aina kaikkensa. Nyt se on palailemassa kentille jalkaongelmien jälkeen."
Kasvamassa on vielä tuorein tulokas, nelivuotias Breeze, jonka kesän kalenteriin on merkattu joitakin pieniä luokkia. Varovaisesta ja tasaisesta tammasta toivotaan paljon.
"Siirtyminen nuorista seniorien gp:hen ei ole niin iso hyppäys kuin junioreista nuoriin", Peltokoski vertaa.
"Nuorten gp:tä ratsastetaan samoilla radoilla kuin seniorien. Tehtävät ovat pääosin samoja, vain estekorkeus nousee, ja sekin alkukaudesta vain viisi senttiä."
Kilpaileminen
vei mukanaan
Peltokoski on noussut gp-luokkiin verrattain nopeasti. Pieni Ville marssi pikkusiskon perässä Hietasaaren Ponipihan alkeiskurssille vasta 11-vuotiaana. Vuonna 2001 ostettiin ensimmäinen oma hevonen, Ginger-ruuna, ja vuoden kuluttua siitä homma muuttui totiseksi.
"Ensin riitti, että sai ratsastaa, mutta kun rupesin kisaamaan, se vei mukanaan. Kilpaileminen motivoi, olen sen tyyppinen ihminen, että tulos on nähtävä jossain", hän pohtii.
Suomessa hevosmaailma on niin naisvaltainen, että poika hyötyy harvinaisuudestaan jollain tavalla, Peltokoski miettii.
"Kohtelu on kyllä tasapuolista, mutta ehkä sitä pistää silmään ja nimi jää paremmin mieleen."
Korvien välissä
kaikki kunnossa
Ratsastaja itse sanoo nopean kehityksensä takana olevan hyvät valmentajat ja sopivat hevoset.
Valmentaja Pinja Immonen nostaa suurimmaksi vahvuudeksi kunnossa olevan korvienvälin.
"Villellä on hirveän kova halu pärjätä. Kilpailuvietti ja motivaatio ovat niitä, joita tässä tarvitaan", Hollannista tasaiseen tahtiin Oulussa valmentamassa käyvä Immonen sanoo.
"Pojat yleensäkin aloittavat vähän myöhemmin kuin tytöt, kymmenen korvilla. Villen urakehitys on ollut tasaista."
Sitä paitsi Svaja ja Dino ovat parhaat mahdolliset hevoset Peltokoskelle juuri nyt, Immonen sanoo.
"Svaja on vanha ratakettu, joka ei ota nokkiinsa virheistä. Ei ehkä ihan huippuhevonen, mutta riittävä, oikein hyvä nuorelle ratsastajalle. Dino on samoin jo rutinoitunut."
Harppaus gp-sarjaan on silti iso ja tie siitä ylöspäin pitkä, valmentaja muistuttaa.
"Varmasti tulee vielä mutkia matkaan, mutta Villessä on ainesta. Hän on valmis tekemään kovasti töitä."