Vaalikauden alusta saakka perusteellisesti valmisteltu talouden tasapainottamisohjelma on tiivistänyt poliittiset rivit Pudasjärvellä, mutta talouden hevoskuurin vaikutukset ovat alkaneet pelottaa kaupungin työntekijöitä ja asukkaita. Asukkaat epäilevät, ettei koviin säästöihin päästä kuin palveluita heikentämällä.
Kaupunginvaltuuston viime keväänä hyväksymää tasapainottamisohjelmaa on toteutettu järjestelemällä keskushallinnon töitä.
Työntekijöiden tunteet kuumenivat viime syksynä teknisen toimen yt-neuvottelujen alettua. Teknisen toimen 60--70 henkilöä koskevissa järjestelyissä tutkitaan toimintojen ulkoistamista, joiden tarjouslaskelmia tehdään parhaillaan. Vettä myllyyn nosti viikko sitten julkistettu opetus- ja sivistystoimen yt-neuvottelut, joiden tavoitteena on yhdistää sivistystoimen johtajan ja kansalaisopiston rehtorin virat sekä siirtyä yhden lautakunnan malliin. Koko sivistystoimelle on asetettu tavoitteeksi säästää tänä vuonna 362?000 euroa.
Akavalaisen julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön (JUKO) luottamusmies, Kurenalan koulun opettaja Janne Moilanen laskee, että virkojen yhdistämiselle ei saavuteta kuin 40?000 euron säästö vuodessa. Hänen mukaan opettajat ovat kuitenkin luottavaisia, ettei lomautuksia tai irtisanomisia ole tulossa, sillä opetustoimen menoja karsittiin kuuden koulun lakkautuksilla ja henkilöstöjärjestelyillä. Niiden talousvaikutukset näkyvät vasta tänä vuonna.
Kansalaisopiston ulkoistus puhuttaa
Kansalaisopiston rehtori Hilkka Parkkisenniemi ihmettelee, miksi järjestelyt aloitettiin väärässä järjestyksessä.
Hänen mielestään kansalaisopiston laajat toiminnot olisi pitänyt tarkastella ensin, jonka jälkeen olisi voitu arvioida hallinnolliset ratkaisut. "Oli järkytys, että tämä kääntyi näin", Parkkisenniemi sanoi.
Pudasjärven kansalaisopistossa on kaksi tuhatta eri opiskelijaa, joille 120-140 tuntiopettaja antaa vuosittain 9?000 tuntia opetusta. Parkkisenniemen mukaan toiminta vaatii opetuksen lisäksi niin paljon järjestelyä, ettei työtä onnistu hoitaa jonkun muun viran ohessa. Kansalaisopiston ratkaisut kuohuttavat siksi, että parhaillaan pohditaan myös sitä, voidaanko koko mittava opetus ulkoistaa. Ajatus nousi esille ensimmäisen kerran jo viime keväänä. "Ihmiset olivat lähdössä jo barrikadeille, mutta saimme heidät vielä rauhoitettua", Parkkisenniemi kertoi.
Aiheesta enemmän maanantain Kalevassa.