He­vos­inf­luens­sa jat­ku­nee kesään asti

Maalis-huhtikuussa Vermon raveista liikkeelle lähtenyt hevosinfluenssa on koetellut eniten pääkaupunkiseutua ja Etelä-Suomen lääniä.

Eläinlääkärit Tiina Hietalahti (oik.) ja Riikka Räsänen sek? eläintenhoitaja Inka Kämper (vas.) hoitavat hevosia yliopistollisessa eläinsairaalassa Helsingissä.
Eläinlääkärit Tiina Hietalahti (oik.) ja Riikka Räsänen sek? eläintenhoitaja Inka Kämper (vas.) hoitavat hevosia yliopistollisessa eläinsairaalassa Helsingissä.
Kuva: Tor Wennstr?m

Maalis-huhtikuussa Vermon raveista liikkeelle lähtenyt hevosinfluenssa on koetellut eniten pääkaupunkiseutua ja Etelä-Suomen lääniä. Tauti on edelleen tartuntavaiheessa, mutta Etelä-Suomen läänineläinlääkäri Kirsi Sario ennakoi sen olevan ohi kesän korvalla. Sario ei ole kuullut, että hevosia olisi kuollut sairauteen tai sen jälkitauteihin.

-- On luonnollista, että hevosinfluenssaa on eniten seudulla, jossa on runsaimmin hevosia ja hevosten välistä liikennettä ja aika paljon tuontia ja vientiä.

Sairastuneiden hevosten määrää ei tiedetä, koska taudista ei ole ilmoitusvelvollisuutta, Sario huomauttaa.

Ravihevosten rokottaminen vapaaehtoista

Hippoksen eläinlääkärin Katja Hautalan mukaan hevosinfluenssa on levinnyt ympäri maata. Hän tietää sairaustapauksista Joensuun alueella, Kuopiossa sekä Kajaanin ja Oulun suunnilla. Kilpailevien ravihevosten tautiepidemia alkaa Etelä-Suomessa olla jo puolivälissä, mutta muualla maassa tullaan vasta perässä.

-- Rokotuksella pystytään suojaamaan hevosta aika hyvin ja jopa estämään isot epidemiat. Jos hevoset on rokotettu, epidemioista päästään myös paljon vähemmällä, Hautala lisää.

Kilpailevien ratsuhevosten rokottaminen on pakollista, mutta ravihevosten rokottaminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Hautala arvioi, että korkeintaan puolet talleista rokotuttaa ravihevosensa. -- Määrä voi olla jopa huomattavasti pienempi.

Ravihevosten rokottaminen tuli pakolliseksi vuoden 1988 suuren hevosinfluenssaepidemian jälkeen, mutta pakkorokotuksista luovuttiin jo muutaman vuoden kuluttua. Hevostenomistajat vastustivat pakkorokotusta, koska pelkäsivät rokotusten sivuvaikutuksia.

-- Nykyaikana on haitallisempaa ottaa tautiriski kuin rokottaa. Tiettyjä asioita rokottamisessa on kuitenkin otettava huomioon. Rokotettavan hevosen pitää olla terve ja sen pitää antaa huilia muutamia päiviä rokotuksen jälkeen.

Ravien peruuttaminen erittäin epätodennäköistä

Hevosinfluenssan takia ei ole jouduttu peruuttamaan raveja, eikä siitä olisi juuri ollut apuakaan. Hevosinfluenssa ehti nimittäin levitä laajalle, ennen kuin se havaittiin, eikä yksittäisten ravien peruuttaminen olisi enää estänyt epidemian leviämistä.

-- On erittäin epätodennäköistä, että raveja jouduttaisiin peruuttamaan hevosten sairastumistenkaan vuoksi. Kaksikymmentä vuotta sitten (1988) kun meillä oli tällainen epidemia, raveja jouduttiin peruuttamaan, kun ei saatu riittävästi osallistujia. Nyt hevosia on kuitenkin rokotettu enemmän ja niillä on parempi vastustuskyky kuin silloin, Hautala perustelee.

Varsa- ja tammanäyttelyihin tämän kevään epidemia sen sijaan vaikuttaa. Kaikki huhtikuun näyttelyt on peruutettu, etteivät kotitalleissaan olevat pikkuvarsat saisi tartuntaa. Näyttelyissä käyvät vanhemmat varsat ja siitostammat voisivat tuoda näyttelystä viruksen omaan kotitalliinsa, ja näin aiheuttaa tautiriskin tänä keväänä syntyville varsoille.

-- Pikkuvarsoja ei voida enää suojata rokotuksilta. Jos niiden emiä ei ole aikanaan rokotettu asianmukaisesti, pikkuvarsoille ei enää saada suojaa. Rokotettujen emien varsat saavat vastustuskykyä tautia vastaan ternimaidossa.

Ilmoita asiavirheestä