Taantuma ei ainakaan vielä näy hevostaloudessa ja alan yrittäjät näkevät tulevaisuuden valoisana. Oulunsalon Ratsastuskoulun yrittäjän Helena Mattilan mielestä taantuma tulee kuitenkin jollain tapaa vaikuttamaan harrastuksen suosioon.
"Todennäköisesti ratsastusharrastuksen kasvu hidastuu taantuman ajaksi."
ABC-Ratsutallien Johanna Riihijärven mukaan harrastajien on haastavaa selviytyä tiukemman taloustilanteen yli.
"Suomessa yhteiskunta ei tue tue ratsastusharrastusta, kuten esimerkiksi Ruotsissa, jossa on muun muassa kunnallisia ratsastuskouluja. Hevosharrastajat ovat tosin usein asennoituneet niin, että kaikesta muusta tingitään viimeiseen asti."
Äimäraution ratsastuskeskuksen yrittäjä Jaana Aitta uskoo, että aikuisharrastajien määrä tulee pysymään jatkossakin vähintään samana. Lomautusten ja työttömyyden myötä osa asiakkaista saattaa kuitenkin joutua jättämään harrastuksen.
Ratsastus on viime vuosina ollut niin suosittua, että yrittäjien mukaan Oulun seudulla olisi yhä lisätarvetta korkeatasoiselle aikuisten ratsastuskoululle. Myös uusia alkeisryhmiä tarvittaisiin lisää.
Pohjois-Pohjanmaan hevostalouden kehittämis- ja markkinointiohjelman mukaan Suomeen arvioidaan syntyvän 100-200 uutta hevosalan yritystä vuosittain. Harrastusmuotoisten tallien määrä lisääntyy samaan tahtiin.
Ajatus uuden ratsutilan perustamisesta Kiiminkiin syntyi Päivi Ojalan mielessä kolmisen vuotta sitten. Tuumasta toimeen oli helpompi lähteä, kun myös Ojalan käly Riikka Malmihuhta innostui yritysideasta. Pitkän suunnittelu- ja rakennusprosessin jälkeen Ratsutila Nowa aloitti toimintansa huhtikuun alussa.
Idea yrityksestä syntyi siis ennen kuin taantumasta edes puhuttiin. Ojala ja Malmihuhta eivät ole huolissaan.
"Tietenkin jatkossa pitää punnita, vaikuttaako muuttunut taloustilanne hevosharrastuksen suosioon", Ojala sanoo. "Laman aikana myös omasta jaksamisesta pitää huolehtia. Harrastuksen sosiaalisuus on tärkeässä osassa", toteaa Malmihuhta.
14 hevosen Ratsutila Nowassa on ryhmätunteja naperoista senioreihin. Harrastajia löytyy nykyään joka ikäryhmästä, esimerkiksi 50-60-vuotiaat haluavat kokeilla ratsastusta."Myös miehet ja pojat ovat löytäneet lajin. He suhtautuvat hommaan yleensä tosissaan ja suunnitelmallisesti. Miesratsastaja saattaa jo vuoden harrastuksen jälkeen ostaa oman hevosen", kertoo Ojala.
Pohjois-Suomen hevosmarkkinat ovat köyhät ja Ratsutilan Nowan hevoset onkin tuotu Latviasta ja Liettuasta. Kilparatsuilla on mahdollista osallistua seura-, alue- ja myös kansallisen tason kilpailuihin.
Päivi Ojalan mukaan hevosten tuominen ulkomailta virkistää Suomeen hevoskantaa.
"Toki meilläkin on tilanne kehittynyt ja seuratoimintaa on enemmän, mutta Suomen ja esimerkiksi Keski-Euroopan hevosharrastuksen taso ei tule ikinä kohtaamaan. Syynä eroon on muun muassa meidän kylmä talvi. Etelämpänä hevosia voidaan laiduntaa ympäri vuoden."