Professori Ritva Haavikko saa kiittää laajasta hevosaiheisesta kuvateoksestaan hevoshullua pojantytärtään. Isoäiti ryhtyi keräilemään lapsenlapselleen erikielisiä hevoskirjoja ja runoja, joissa esiintyi hevonen. Kun niitä oli aimo tukku, hän tarjosi hevosrunoantologiaa kustantamolle.
Syntyi enemmän kuin runoteos. Haavikon kolme- ja puolisataasivuinen Hevonen (WSOY) on kokooma jalosta kavioeläimestä niin taiteessa, runoudessa kuin historiassakin. Kuvitusta on paljon ja niissä hevonen on runsaimmillaan.
- Hevosta esittävät maalaukset ja veistokset valloittivat. Sadattuhannet teokset keskittyvät hevosen kuvaamiseen. Vaikka ihminen ei olisi eläissään nähnyt hevosta, hän voi oppia tunnistamaan sen kuvista, Haavikko mainitsee.
Hevonen on pitkän taidehistoriansa aikana ollut ennen muuta ratsu - ja kaiken lisäksi miesratsastajan urospuolinen hevonen. Ratsukkoon on liitetty iät ajat symbolista vimmaa ja villeyttä, jonka vallassa kaksi kesytöntä keskenänsä vikuroi.