Seuraava teemapäivä 2. helmikuuta Oulun Äimäraution raviradalla keskittyy hevosen ruokinnan perusteisiin sekä onnistumisen seurantaan ja analysointiin. Asiantuntijana on MTT:n hevostutkimuksen johtaja, erikoistutkija Markku Saastamoinen Ypäjältä.
Vahvaa nousukautta elävä hevosharrastus on lisännyt hevosyrittäjyyden kasvua. Hevosalalle siirrytään yrittäjäksi hyvin usein harrastusten kautta.
Proagria Oulun Maaseutukeskuksen kotieläinagrologin, laatukouluttaja Tiina Karlströmin mukaan vahva nousukausi näkyy alueen ratsastuskoulujen asiakasmäärissä. Myös kiinnostus raviurheilupuolelle on kasvanut. Ravit ovat yleisömäärältään jääkiekon jälkeen toiseksi suosituin urheilulaji.
"Nämä yhdessä johtavat hevosmäärän kasvuun ja sen myötä kasvavaan kysyntään hevosten karsina-, valmennus- ja täysihoitopaikoille", kertoo Karlström.
Kasvava ala näyttää Karlströmin mukaan maaseudun ihmisten kanssa työtä tekevän silmissä hyvältä, mutta vaarana tässäkin on niin sanottu ylikuumeneminen. Ammattitaito, toiminnan laatu ja kilpailukyky ovat hevosalan eteenpäin viemisessä tärkeitä.
Tyttöjen harrastuksesta
aikuisten lajiksi
Ratsastus on muuttunut pienten ja nuorten tyttöjen lajista yhä voimakkaammin aikuisten harrastukseksi. Kun miehetkin ovat innostuneet lajista, yhä useampi perhe harrastaa hevosia.
"Miehiä kiinnostaa vauhdikkaampi toiminta hevosten kanssa, esimerkiksi este- ja lännenratsastus. Kaikenlainen toiminta, jossa ihminen ja hevonen voivat turvallisesti kohdata toisensa, on nyt alan ammattilaisten haasteena."
Karlström uskoo alueella olevan vielä mahdollisuuksia esimerkiksi hevoskasvatukseen, rehujen tuotantoon ja erilaisten hevospalvelujen tuottamiseen. Hevonen tuo mukanaan paljon mahdollisuuksia rakennemuutosta potevalle maaseudulle.
Hevonen on tulossa maaseudulle takaisin, tosin erilaisena kuin se sieltä aikoinaan lähti. Hevosten omistajista suuri osa on tänä päivänä kaupunkilaisia, jotka eivät omista peltoa. Sen vuoksi maaseudulla tuotetulle hevosrehulle ja laitumille on kysyntää.
"Haasteena on saada maaseudun ammattilaiset ja hevosihmiset kohtaamaan toisensa ja puhumaan samaa kieltä."
Harrastuksesta
vahva pohja ammattiin
Harrastuksesta yritystoimintaan siirtymistä Karlström pitää sekä vahvuutena että haasteena. Ruukkilaisen Aario Equisportin Salla Aario ei puolestaan näe hevosalan yrittämisessä parempaa lähtökohtaa kuin oma harrastus.
"Ei tätä alaa voi oppia pelkästään käymällä koulua kaksi vuotta, vaan taidot opitaan parhaiten oman harrastuksen kautta. Silloin yrittäjäksi aikovalla on oikea käsitys siitä, millaisesta alasta, työolosuhteista, raskaudesta ja palkoista on kysymys", Aario perustelee.
Harrastus antaa vahvan ammattiosaamisen, mutta sen tueksi yrittäjä tarvitsee monipuolisia taitoja yrityksen johtamiseen ja kehittämiseen. Niitä hevosyrittäjille tarjoaa esimerkiksi Oulun Maaseutukeskus Laatutreeni-hankkeen kautta.
"Laatujärjestelmä on työkalu sekä uudelle että jo pidempään toimineelle yritykselle. Kaikilla toiminnoilla on vaikutusta asiakastyytyväisyyteen, joka on hevosalallakin palveluyrityksen menestymisen edellytys."
Kehittämistyö korvautuu laatujärjestelmän mukanaan tuomilla hyödyillä ja säästöillä. Kriittinen oman toiminnan tarkastelu nostaa yrityksessä esiin uusia ja kehitettäviä tapoja toimia. Laatutreeni-hanke tarjoaa hevosyrittäjille erilaisia teemapäiviä, jotka antavat alan uusinta tietoa muun muassa liiketoiminnasta, peltoviljelystä tai rakentamisesta.