"Kanteleella voi soittaa mitä vain", 14-vuotias kanteleensoittaja Satu Tuuli Karhu sanoo. Hän soittaa 38-kielisellä koneistokanteleella niin rockia kuin Martti Pokelan klassikkokappaleita, tämän päivän popmusiikkia, elokuvamusiikkia, Mozartia ja muuta klassista.
Väinämöisen 5-kielisestä kanteleesta on kehitetty monipuolisia soittimia, on 10-kielisiä ja nuoriin vetoavia värikkäitä sähkökanteleita, joita soitetaan lonkalta kuten sähkökitaraa ja äänikin on samanlainen. Kanteleen rakentajat kehittelevät koko ajan uusia malleja.
"Voi normaalilla kanteleellakin revittää ja siitä saa koviakin ääniä." Kanteleella soitettu hevimetalli ei riko ikäihmistenkään rumpukalvoja, vaikka soitettaisiin täysillä. Satu Tuuli Karhun ja neljän muun tytön Kajana Kanteleiden konsertissa varttunut väki ihasteli hevimetallikappaleitakin, kun ne eivät särkeneet korvia.
Nuoren kanteleensoittajan mielimusiikkia on vanha proge ja melodinen hevimetalli. Hän pitää Led Zeppelinistä, Deep Purplesta, Jethro Tullista ja myös Nightwishista.
"Arvostan melodista musiikkia ja taidokasta säveltämistä. Yritän olla suvaitsevainen eri musiikin lajien suhteen enkä halua rajata kavereita musiikin kuuntelun mukaan."
Kantele vei pikkutytön mukanaan
Kantele viehätti Satu Tuuli Karhua jo pikkutyttönä. Hän aloitti musiikkileikkikoulun 2-vuotiaana, tutustui siellä kanteleeseen ja alkoi soittaa sinä syksynä kun meni kouluun. Tyttö soitti puoli vuotta 5-kielistä ja vaihtoi suoraan isoon kanteleeseen, eikä 10-kieliseen niin kuin tavallisesti.
Kaksi pikkusiskoakin soittaa kannelta ja sisaruksilla on yhteinen soitin. Koneistokannel on isohko investointi, uutena noin 5 000 euroa. Kanteleita kierrätetään paljon.
"Kotona siskojen kanssa soitetaan usein sitä, mitä radiossa soi. En soita kansanmusiikkia sellaisenaan. Jonkin verran sävellämme siskojen kanssa omia kappaleita."
Satu Tuuli Karhu valmistautuu musiikkiopiston kanteletutkintoon 3/3. Siinä pitää muun muassa soittaa teknisesti vaativaa musiikkia ulkoa ja on myös prima vista-tehtävä, eli ennestään tuntematon kappale tulee soittaa suoraan nuoteista.
Kilpatanssi on
yhtä rakasta
Kanteleen lisäksi Satu Tuuli Karhulla on toinen vaativa harrastus, kilpatanssi. "Kun musiikki vie, sitä haluaa harrastaa kaikissa muodoissa. Kanteleen soitto ja tanssiminen ovat kumpikin taiteellista itsensä ilmaisua."
"Harrastukset tukevat toisiaan, vaikka eroavatkin tosi paljon. Tykkään esiintyä välillä kansallispuvussa, välillä kimaltavissa strasseissa."
"Esiintymisissä olen erilaisissa rooleissa. Kun soitan kanteleryhmässä, kukaan ei erotu joukosta. Tanssissa olemme pari ja minä, ja pitää keskittyä omaan näyttävyyteen, olemme kuin kuplassa. Kun soitan yksin kannelta, uppoudun soittamiseen enkä edes tajua, että ihmiset katsovat."
Kumpikin laji vaatii tiukkaa keskittymistä. "Jos havahtuu kesken kaiken, voi tulla blackout."
Harrastukset vaativat paljon harjoittelua. "Ikinä ei ole tullut sellaista tunnetta, ettei haluttaisi mennä harkkoihin."
Satu Tuuli Karhu havittelee musiikista ammattia. Hänestä voi tulla musiikinopettaja. "Haluaisin Kuopion musiikkilukioon, mutta äiti ei päästä minua vielä 15-vuotiaana. Sibelius-Akatemia on suuri haave."