Nykyistä varhemmin, enemmän ja pidempään. Kysymys on työstä. Sitä valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Martti Hetemäki tarjoaa sosiaaliturvan rahoituksen turvaamiseksi, kun ikääntyneiden osuus väestöstä lisääntyy pelottavaa vauhtia.
"Luvut ovat huikeita. Yli 65-vuotiaiden lukumäärä kasvaa vuoteen 2020 mennessä 45 prosentilla ja yli 75-vuotiaiden 80 prosentilla vuosina 2005-2025. Työikäisistä yhä suuremman osan tulee olla töissä", Hetemäki pudottelee.
Sosiaaliturvajärjestelmän kestävyyttä arvioi parhaillaan Sata-komitea. Hetemäki tuo siihen valtiovarainministeriön näkökulman.
"Elatussuhteen hallinta on uudistuksen ydinkysymys. Kuinka monta ei-työllistä on yhtä työllistä kohden. Nyt heitä on noin 1,2, mutta 20 vuoden päästä jo noin 1,4", Hetemäki muistuttaa.
Kolmen kuukauden
säännöstä lepsuillaan
Eläkeuudistus vie elatussuhdetta parempaan suuntaan, kun työssä voi jatkaa jopa 68-vuotiaaksi. Hetemäki keskittäisikin nyt huomion työttömyyden nopeampaan katkaisuun.
"Pitkä, passiivinen työttömyysturva ei ole sopusoinnussa sen kanssa, että saisimme työttömyyden kestoa lyhyemmäksi ja työttömyysastetta matalammaksi", Hetemäki sanoo.
Hän ei kuitenkaan ehdota ansioturvan 500 päivän lyhentämistä, vaan patistaa työvoimaviranomaisia soveltamaan nykyistä säädöstä tarkemmin. Voimassa oleva säädös edellyttää, että kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen työttömän on otettava vastaan oman alan ulkopuolistakin työtä.
"Tätä selkeää sääntöä ei kovin tiukasti noudateta, se on fakta. Käytännöt ovat eri puolilla Suomea hyvin kirjavia, Hetemäki moittii.
Kertabonus
työllistymisestä
Pelkkää keppiä ei Hetemäkikään heiluta. Hänen mukaansa kynnystä ottaa lyhytkestoista työtä vastaan pitää madaltaa. Nyt byrokratiaviiveet ja epävarmuus etuuksien maksatuksesta saattavat vähentää halua ottaa pätkätöitä vastaan.
Sata-komiteassa onkin hahmoteltu mallia, jossa työllistymisestä maksettaisiin palkkio.
"Meillä on ollut esillä ajatus työllistymisbonuksesta. Se olisi kertakäteismaksu, jonka pidempään työttömänä ollut saisi työllistyessään", Hetemäki kertoo.
Sata-komitean on määrä saada esitykset uudistuksista valmiiksi vuoden loppuun mennessä.
Hetemäen mukaan uudistuksesta tulee merkittävä; sellainen, joka korostaa työn teon ensisijaisuutta. Alivaltiosihteerin mielestä perustulo ei lukeudu realististen vaihtoehtojen joukkoon. Hän pitäisi sosiaaliturvan edelleen tarveharkintaisena, vaikka se tekeekin järjestelmästä tilkkutäkkimäisen.
"Kaavamainen perustulo merkitsisi sitä, että joku tulisi sillä hyvin toimeen, toinen ei. On vaikea nähdä, että saataisiin aikaiseksi malli, joka olisi laajasti hyväksyttävissä", Hetemäki sanoo.
Erityisesti vihreät ovat ajaneet Suomeen perustuloa. Siinä jokainen suomalainen saisi tietyn summan tililleen riippumatta siitä, käykö töissä vai ei.
Tukea lapsilisien
nousuautomaatille
Kevään mittaan puolueet ovat käyneet kiivasta keskustelua perheiden sosiaaliturvasta. Kun hallitus päätti sitoa päivähoitomaksut indeksiin, oppositio ihmetteli, miksei lapsilisien kohdalla toimittu samoin.
Lopulta myös peruspalveluministeri Paula Risikko (kok.) vaati lapsilisien sitomista kustannuksien nousuun.
Hetemäki pitää ehdotusta periaatteessa perusteltuna, vaikkei ota yksittäisiin etuihin suoraan kantaa. "On luontevaa, että perusturvaetuudet on sidottu indeksiin. Ei kai ole tarkoituksenmukaista, että niiden ostovoima heilahtelee inflaation mukaan", Hetemäki sanoo.