Hetan maanjäristys Enontekiöllä tiistai-iltana oli kuin tilaustyö. Helsingin yliopiston seismologian laitoksen uusi Hetan seismografiasema oli saatu käyttökuntoon edellispäivänä eli maanantaina. "Hyvä, että ennätti laite kunnolla lämmetä, kun se jo sieppasi ensimmäisen havaintonsa", erikoistutkija Matti Tarvainen naureskelee. Järistyksen keskus oli lisäksi lähes aseman alla.
Hieman kello 21:n jälkeen tapahtuneen järistyksen voimakkuus oli 1,5 Richterin asteikolla. Ihmisaistein sitä ei ainakaan yleisesti havaittu, sillä järistyksen keskus sijaitsi poikkeuksellisen syvällä, noin 30 kilometriä maanpinnan alapuolella.
Voimakkuudeltaan varsin vähäisen järistyksen havaitsivat muun muassa Kilpisjärven asema Norjan rajalla ja juuri ja juuri Sumiaisen asema Keski-Suomessa. Suomessa maanjäristykset tapahtuvat yleensä vain muutaman kilometrin syvyydessä. Hetan syvällä tapahtuneen järistyksen uskotaan liittyvän liitoskohtaan, jossa Ruotsin ja Norjan pohjoisosien Skandien vuoristo, ennen Köli-vuoristona tunnettu, ja Suomen paljon vanhempi kallioperä kohtaavat. Skandit ovat noin 700 miljoonan vuoden ikäisiä, Suomen kallioperä on 2--3 kertaa vanhempaa.
Hetan järistys oli Suomen kolmas tänä vuonna. Edelliset olivat Laitilassa ja Tammisaaressa. Pudasjärvellä mitattiin maan järähdelleen lokakuussa ja joulukuussa. Suomessa järistykset ovat yleensä yksittäisiä, joskin järistyssarjojakin on rekisteröity. "Esimerkiksi 50 vuotta sitten Ranualla oli niin sanottu Simojärven sarja ja Kuusamossa oli 1980-luvun alussa parikymmentä järistystä ihan pienellä aikaa", Tarvainen kertoo.
Kuusamon lisäksi Tornionlaakso on Pohjois-Suomen yleinen järistysalue. Järistyksiä rekisteröidään Suomessa vuodessa keskimäärin kymmenen.
