Hesarin var­jos­ta omaksi kä­sit­teek­seen

Lähihistoriaan ei historiateoskaan tuo lisävaloa. Helsingin Sanomien varjosta 75 vuodessa omaksi käsitteekseen noussut Ilta-Sanomat toistaa tiistaina julkaistussa toimittaja Timo Kilven kirjoittamassa 75-vuotishistoriateoksessa Ilta-Sanomat, Uutisia, historiaa ja puheenaiheita, päätoimittaja Antti-Pekka Pietilän eron taustoista vain saman "painostusta, ei painostusta" -väittelyn, joka tuli tutuksi jo viime syksynä.

Toimittaja Timo Kilven mukaan Ilta-Sanomien historiateoksesta mahdollisesti löytyvät tieteelliset lähestymistavat ovat olleet vahinkoja tai vaistomaisia.
Toimittaja Timo Kilven mukaan Ilta-Sanomien historiateoksesta mahdollisesti löytyvät tieteelliset lähestymistavat ovat olleet vahinkoja tai vaistomaisia.

Lähihistoriaan ei historiateoskaan tuo lisävaloa. Helsingin Sanomien varjosta 75 vuodessa omaksi käsitteekseen noussut Ilta-Sanomat toistaa tiistaina julkaistussa toimittaja Timo Kilven kirjoittamassa 75-vuotishistoriateoksessa Ilta-Sanomat, Uutisia, historiaa ja puheenaiheita, päätoimittaja Antti-Pekka Pietilän eron taustoista vain saman "painostusta, ei painostusta" -väittelyn, joka tuli tutuksi jo viime syksynä.

Ehkä satavuotishistoriikki osaa kertoa asiasta jo enemmän.

Kirjan kirjoittajan mukaan edes 175 sivua eivät riittäneet kuvaamaan sitä monikerroksisuutta, mitä Ilta-Sanomien 75 vuotta ovat käytännössä pitäneet sisällään. Paljon sellaistakin, jonka olisi ollut syytä olla kirjassa, on siitä jäänyt pois. Kirjan syntyä hän kuvasi sanalla epätieteellinen ja huomautti, ettei lähdekritiikissäkään lähdetty jokaista kiveä kääntämään.

Ilta-Sanomien synnyn taustalla oli Mäntsälän kapina. Lehti perustettiin, suunniteltiin ja toteutettiin yhden aamupäivän aikana 29. helmikuuta 1932. Perustamispäätöksen toteutti Eljas Erkko, mutta Kilven mukaan mitään dokumentteja siitä, oliko alkuperäinen ajatus myös Erkon vai jonkun muun, ei ole jäänyt jälkipolville.

Sama koskee lehden muuttumista abloidi-muotoon vuoden 1949 lopulla. Monet seikat viittaavat siihen, että päätoimittaja Eero Petäjäniemen aikana toteutettu muutos oli hyvin suunniteltu etukäteen, mutta jälkipolville ei ole jäänyt kirjallisia dokumentteja, jotka paljastaisivat, ketkä muut olivat sen takana.

Ilta-Sanomat aloitti toimintansa Helsingin Sanomien lisälehtenä ja pitkään myös toimittajat työskentelivät ristiin kummassakin lehdessä. Ilta-Sanomien oma identiteetti alkoi voimakkaammin muodostua vasta 60-luvulla ja 80-luvulla päästiin jo siihen, että lehdet olivat selviä kilpailijoita keskenään.

Kirjan lopun laaja henkilöhakemisto paljastaa hyvin, miten moni ihminen on vaikuttanut lehden toimintaan. Kaleva mainitaan kirjassa ainakin kerran. Lehden jakeluongelmien kanssa paininut markkinointijohtaja Pekka Harju nimittäin toteaa tervehtineensä riemulla, kun lehteä ryhdyttiin painamaan Kalevassa vuonna 2000.

"Ensimmäisen kerran siirryimme painon käyttöasteen optimoinnin sijasta toimimaan markkinoiden, tai sanoisinko lukijoiden ehdoilla. Tavoitteenamme on, että Ilta-Sanomat on jokaisessa myyntipisteessään saatavilla silloin, kun myyntipiste aukeaa."


Timo Kilpi: Uutisia, historiaa ja puheenaiheita, WSOY 2007.

Ilmoita asiavirheestä