Hervan tauti kuuluu suomalaiseen tautiperintöön, josta on tähän mennessä onnistuttu kartoittamaan lähes neljäkymmentä eri sairautta. Näitä harvinaisia perinnöllisiä tauteja on Suomessa asukaslukuun verrattuna selvästi enemmän kuin muualla maailmassa.
Tautiperintöön eivät kuuluu niin sanotut kansantaudit, kuten sydän- ja verisuonitaudit, vaan sairauksien joukossa on muun muassa kehitysvammaisuutta, kasvuhäiriöitä, rakennepoikkeamia ja näkövammaisuutta aiheuttavia tauteja.
Hervan tauti on pitkään ollut yksi harvoista suomalaiseen tautiperintöön kuuluvista sairauksista, jonka geenivirhettä ei ole tunnettu.
Tautiperinnön syy löytyy asutushistoriasta. Nykyisinkin joissakin kunnissa elää perusväestö, jonka perimään alueen asuttaneiden esivanhempien geenivirheet ovat kasautuneet.
Suomalaisen tautiperinnön taudit ovat varsin harvinaisia ja riski saada sairas lapsi on pieni. Yleensä sairaus on vanhemmille yllätys, koska suurin osa taudeista periytyy resessiivisesti eli peittyvästi. Tauti ilmenee vain, jos lapsi on saanut virheellisen geenin kummaltakin vanhemmaltaan.
Suomessa ei seulota perinnöllisiä sairauksia. Jos tulevilla vanhemmilla on suvussaan jotakin suomalaisen tautiperinnön sairautta, voivat he hakeutua yliopistosairaalan perinnöllisyyspoliklinikan kautta geeniseulontaan. Siellä tulevan lapsen mahdollinen sairaus voidaan selvittää.
