Herukkasadosta on tulossa parempi kuin viime vuonna. Oulun läänin eteläosassa herukanpoimintaan päästään luomuherukkatiloilla todenteolla ensi viikolla, ja satokausi kestää viljelypaikasta riippuen kaksi tai kolme viikkoa.
Myös koko maassa heruskasta odotetaan parin huonon vuoden jälkeen normaalia satoa. Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitosta arvioidaan, että mustaherukkaa saadaan tänä vuonna noin kolme miljoonaa kiloa. Puna- ja valkoherukan sadon odotetaan olevan yhteensä noin 1,5 miljoonaa kiloa.
Mustaherukkaa kasvatetaan Suomessa 1 900 hehtaarin pinta-alalla ja se on eniten viljelty herukkalajimme. Herukan pääviljelyalueita ovat Etelä- ja Pohjois-Savo, Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Pohjois-Karjala. Oulun läänin eteläosassa on luomuherukan viljelykeskittymä.
Luomuherukan tuotantoon keskittyvä kolmikko Kalevi Tilvis ja Markku Alaverronen Kalajoelta ja Ahti Wörlin Sievistä ovat viljelleet herukkaa jo vuodesta 1999. He eivät voi siltikään odottaa sadostaan edes keskimääräistä, sillä herukanviljely on pitkäjänteistä puuhaa. Pensaan istutuksesta kuluu neljä, viisi vuotta ennen kuin herukka on satoikäistä ja sitä kannattaa ryhtyä puimurilla korjaamaan. Viljelijät puhuvatkin muutamien satojen kilojen satomäärästä.
Miehet innostuivat herukanviljelystä yhtä aikaa. Markku Alaverronen houkutteli Kalevi Tilvistä luomuviljelijäksi, ja samaan aikaan alkoi Keski-Pohjanmaan Maaseutukeskuksen alueella marjaprojekti. Alaverronen ja Tilvis istuttivat ensimmäiset pensaansa yhtä aikaa, Wörlin hieman myöhemmin. Koneelliseen keruuseenkin marjatiloilla ryhdytään yhtä aikaa ja yhteisellä puimurilla.
Luomusopimukset tehtiin yhtä aikaa. Luonnonmukainen viljely on valinta, koska luomuherukkaa ei ole ollut saatavissa oikeastaan koko Suomessa, eikä herukkaa ylipäätään ole ollut tarjolla omalla alueella. Myös EU-tuet ovat suosineet marjanviljelyä.
Tilviksen koko peltoala, 20 hehtaaria, on herukalla. Satoa hän korjaa seitsemältä hehtaarilta. Alaverronen on istuttanut herukkaa 17,5 hehtaarilla. Siitä puinti-ikäistä on viisi hehtaaria. Wörlinillä on marjanviljelyalaa Sievissä noin 4,5 hehtaaria, pääosin herukkaa. Satoikäistä siitä on kolme hehtaaria.
Uudisraivaajan työtä
Kaikilla tiloilla herukanviljely on vasta alussa. Täyttä elantoa siitä ei saa vielä kukaan, viljelijöillä on lisäksi muuta työtä.
Yhteistä miehillä on paitsi puimuri myös yhteiset kokemukset herukanviljelystä. Koulutusta luomuherukan viljelyyn ei ole ollut juuri tarjolla. Kun neuvontakin kohdistuu kotipuutarhaan, ei ammattiviljelyyn, tieto on pitänyt noukkia sieltä ja täältä ja kokemuksen kautta. Puimuri palvelee muitakin alueen luomuherukkatiloja.
Yhteisiä palavereja on pidetty vielä maan jäädyttyäkin. "Toimimme yhdessä niin paljon kuin mahdollista. Rivinväliniittokoneet ja laatikot tilattiin kaikille yhtä aikaa. Yhteishankinnat tulevat edullisemmiksi. Kun satoon päästään, tulee yhteismarkkinointi ajankohtaiseksi", Kalevi Tilvis sanoo.
Tällä hetkellä herukka markkinoidaan lähiseudun kuluttajille ennakkotilauksina tai suoraan tilalta. "Luomuherukan kysyntä ja arvostus näyttää kasvavan pikkuhiljaa", Ahti Wörlin toteaa.
Herukanviljelijöillä on myös jatkojalostussuunnitelmia. Pakkasvarastot on tulossa kaikille tiloille. Pakastetun marjan mehustusta ja hilloamista ja kuoren, marjalihan ja siemenöljyn käyttöä suunnitellaan ainakin Wörlinin tilalla.