Vuolijoelta alkanut kansalaisvaikuttaminen terveyspalvelujen alasajoa vastaan näkyi tiistaina Kajaanissa, kun tummiin pukeutunut mielenosoituskulkue vaelsi keskustan läpi Kainuun maakunta-kuntayhtymän ovea kolkuttamaan. Sateessa marssi noin sata mielenosoittajaa.
Kulkueen kärjessä käveli kepin tukemana otanmäkeläinen Teuvo Ruotsalainen, joka on ollut syömälakossa Kainuun terveyspalvelujen puolesta lokakuun alusta lähtien. Kalpea ja kahdeksan kiloa laihtunut Ruotsalainen kertoi saavansa yhä energiaa siitä, kun veri kuohahtaa.
"Nostan teille hattureuhkaani, kun tulitte ilmaisemaan mieltänne Kainuun rapautuvien terveyspalvelujen puolesta", Ruotsalainen sanoi mielenosoittajille.
Kylttejä kantaneet mielenosoittajat kokivat, ettei ihmisiä kuunnella. "Tuntuu, etteivät päättäjät ymmärrä, mitä me kerromme. Ei ole kunnon vastaantuloa", Veikko Haataja Vuolijoelta sanoi.
Maija Korkiakoski kertoi epätoivoisesta tilanteesta, johon Vuolijoen lääkärin vastaanoton lopetus on heidän perheessään joutunut.
"Mies sai keväällä eturauhaslääkkeen ja ohjeen syödä sitä toistaiseksi. On seitsemän eri lääkettä. Nyt pitäisi päästä taas lääkäriin, mutta ei Kajaanin terveysasemalla vastata puhelimeen. Yritin soittaa neljä tai viisi kertaa."
Rahattomalla ja autottomalla ongelmia
Kansaneläkkeellä kituuttavan autottoman vanhuksen on hankala päästä lääkäriin Vuolijoelta Kajaaniin. Jos ei ole 120 euroa taksirahaa ja lääkäriin pitäisi päästä, täytyy ensin hakea Kajaanin sosiaalitoimistosta todistus, joka oikeutaa taksikyytiin.
Taksi antaa kuitin Kela-korvausta varten. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää ambulanssikyyti, koska julkista liikennettä ei ole.
Maakunnan virastosta joutui hallintojohtaja Kalevi Yliniemi ottamaan vastaan mielenosoitusjoukon.
Hän sanoi, että Vuolijoen ja Ristijärven lakkautuspäätöksillä haluttiin turvata kuluvan vuoden talousarviossa pysyminen. Ratkaisuja arvioidaan uudelleen ja tehdään uusia ratkaisuja, saman tyyppisiä tai toisenlaisia.
"En lupaa, että uudelleenarviointi takaa palvelujen ennalleen saattamista. Taloudellinen pohja ei ole juurikaan vahvistunut, ja talouden seikat on otettava huomioon. Palvelut kainuulaisille järjestetään, mutta ei välttämättä entisillä paikoillaan."
Matkakulut asiakaskäynneistä
Yliniemi vetosi Paras-lakiin, jonka sisältö on, että palvelujen pohja on 20 000 asukkaan kokonaisuus. Kaikissa kuntakeskuksissakaan ei sen mukaan ole täyden palvelun terveysasemia.
Teuvo Ruotsalainen moitti maakuntaa liian suurista matkustuskuluista.
"Se, että jätätte ajamatta rallia Kainuun teillä, ei vaaranna kenenkään terveyttä. " Yliniemi vastasi, että valtaosa 1,3 miljoonan euron matkakuluista kertyy kotisairaanhoidon ja kotipalvelun henkilöstön matkoista asiakkaiden luo.
Moni ihmetteli ääneen, mihin raha menee, kun sitä ei riitä terveyteen. Suomussalmelainen Yrjö Puurunen sanoi, että kuntien pitäisi tinkiä vähemmän tärkeistä toiminnoista ja siirtää rahaa terveydenhoitoon.
"Nyt teknokraattisukupolvi sanoo, että terveydenhoito ei kannata, ja luottamushenkilöt toistavat samaa."