Viime vuosina Tornion ja Haaparannan uuden uljaan keskustan etenemistä on juhlistettu symbolisin lapionpistoin. Tiistaina olivat vuorossa alkutahdit nelostien linjaukselle: Herrat ja rouvat heittivät suomalaisilla Fiskarseilla rivakasti santaa rakennustöiden alkamisen kunniaksi.
Harva olisi vielä joku vuosi sitten uskonut, että pääväylän siirto hieman toiseen paikkaan onnistuu tällaisella vauhdilla. Mutta Ikean nostattama rakennusbuumi pani aikataulun uusiksi, ja nyt nelostien pitäisi kulkea raja-alueella uudessa paikassa jo vuoden kuluttua.
Valtion virkamiehiä ja poliittisia päättäjiä ei liiemmin ole rajalla kehuttu, mutta nyt tuli kiitosta monen lapiollisen verran.
"Tiehallinnossa ovat olleet remmissä erittäin hyvät kaverit", suitsutti Tornion kaupunginjohtaja Raimo Ronkainen. Haaparannan kunnanneuvos Sven-Erik Buchtin mielestä monilla viranomaisilla on heistä opittavaa.
Isoihin tietöihin kumppaneita
Lapin tiejohtaja Tapani Pöyry toteaa kovan vauhdin, jonka kyytipoikina ovat olleet saumaton yhteistyö yli rajan ja voimakas alueellinen taustatuki. Alunperin tien siirto kuului vuoden 2012 jälkeiseen aikaan.
Rahoituksesta käytiin vääntöä, mutta hanojen aukaisemista auttoi viime kädessä molempien maiden ministerien väliintulo. Suunnitelmat uudesta tielinjauksesta tehtiin jo kymmenkunta vuotta sitten.
Suomen tiehallinnon pääjohtaja Jukka Hirvelä tietää tierahojen niukkuuden. Itse asiassa perustienpidon rahoitus on suhteellisesti alentunut liikennemäärien kasvaessa.
"Tällaisiin hankkeisiin on vuosi vuodelta vähemmän rahaa, tiepiiriä kohden vain 1-2 miljoonaa euroa. Isompien projektien hoitamiseksi tarvitaankin kumppaneita, esimerkiksi kuntia", Hirvelä huomauttaa.
Lapin tiepiirille nelostien linjaus on suurin yksittäinen tie-urakka tänä vuonna, jos erillisrahoituksella tehtävää Kemi-Tornion moottoritien jatkorakentamista ei oteta huomioon.
Nelostie on tärkeä
valtasuoni molemmille
Kysymys on tien linjaamisesta runsaan 800 metrin matkalla. Urakan yhteishinta on 6,4 miljoonaa euroa. Suomen osuus maksaa 1,5 miljoonaa euroa, sillä kolmasosa töistä sijoittuu Suomen puolelle.
Tavoitteena oli hoitaa homma samalla urakalla, mutta siihen ei vielä päästy, joten rajan itäpuolella urakoi Destia. Länsipuolella tien ja rajasillan tekee Vägverket Produktion.
"Maanrakennusmarkkinat eivät ole kauhean suuret Suomessa eivätkä Ruotsissa. Siten tilaajien kannalta hyvä kilpailu olisi tärkeää", Hirvelä sanoo.
Päämääränä ovatkin yhteiset pohjoismaiset tienpidon markkinat. Parhaillaan poistetaan esteittä, jotka vaikeuttavat palveluntuottajien osallistumista kilpailuun koko pohjolan alueella. Yksin terminologian harmonisoimisessa riittää pureskeltavaa.
Nelostien uusi linjaus kruunataan rajasillalla, jonka rakentajia ovat ruotsalaiset. Heille jää myös jää sillan ylläpito.
Tämä on maiden kuudes yhteinen silta Kaaresuvannon, Muonion, Kolarin, Pellon ja Ylitornion siltojen jälkeen. Silloista kolmen ylläpito on Suomella.
Haaparannan ja Tornion välisestä rajasillasta allekirjoitettiin tiistaina sopimus, jonka mukaan suomalaiset maksavat viisi prosenttia urakkahinnasta kertakorvauksena sillan ylläpidosta.