Vanhan Esson pihalla Oulaisissa kökötti toisena juhannuspäivänä Toyota Corolla, jota ei Corollaksi tahtonut tunnistaa. Vastakkaisessa kulmassa löhöili etumaski hymyillen ainakin 30 vuotta vanhempi velipuoli, Corona. Lempinimeltään Juustohöylä.
Näiden autojen ero oli se, että Corona oli paremmassa kunnossa kuin Corolla. Ehjä. Sitä ei ollut ajettu puuhun. Jotenkin nämä kaksi Toyotaa kuvasivat juhannusta omilla karuilla tavoillaan.
Vanha sotaratsu Corona ei jaksanut enää vauhkoontua amatöörien juhlasta ja pysyi pihallaan kiltisti öljyä vain hiukkasen siemaillen, tuulilasiaan pyyhkien. Se tassutteli kumitossuillaan ympäri tuttua pihamaata ja pyöritteli umpioitaan, kun nuoremmat kollegat viuhahtelivat karvanopat keikkuen ohitse.
Ehkäpä juuri Corollakin vilahti vanhuksen vierestä. Ei edes huudattanut torveaan, ei kohottanut jousiaan tervehtiäkseen jo niin hitaaksi ja raihnaiseksi homehtunutta virkaveljeään. Ne nuoret, ne nuoret.
Kintunperän teollisuusalueen kupeesta ei ole mahdottoman pitkä matka Sahan kaupunginosan kautta ja Väinölänpuiston liepeen sillan yli Toholaan. Kuka tietää, ehkä Corolla löi isompaa pykälää silmään juuri tuolla reitillä. Kesäinen juhannuspäivä. Keskipäivän aurinko oli kukkeimmillaan.
Kuopat suoriksi, mutkat tasaisiksi. Vieno läntinen ilmavirtaus helli Corollan kylkiluita. Soramurikat saivat aika ajoin Corollan vatsan parahtamaan tuskasta.
Kukaan, tai mikään, ei astuisi korskeana orhina asvalttia maiskuttelevan hopeanuolen tielle. Ei edes kohtalo.
Kaarikadulla, joka nimensä mukaisesti kaartuu kuin oulaistelaisen jousiampujan Marjo Vikströmin työväline, Corolla vinkaisi viimeisen kerran. Ehkä T-risteys tuli eteen yhtä yllättäen kuin ensimmäinen T-mallin Ford liukuhihnalta; Corolla olisi jarruttanut, halunnut säästää hipiäänsä, mutta kuski ei.
Samalla lailla kuten T-mallin Ford mullisti vuonna 1908 massatuotannon, mullisti T-risteys kolmen ihmisen elämän.
Heidät, nainen ja kaksi miestä, vietiin Oysiin. Corollaa käskyttänyt nainen pääsi jopa helikopterin kyytiin. Corollan poski meni lommolle ja siitä lähti puuteri. Takalistoa ei enää käytännössä ollut: takapenkki nojasi etupenkin selkään.
Pelti-ihoisen Corollan suonissa virtasi puhdas 95E-bensiini. Poliisi selvittää alkoholin osuutta nahkaihoisten keskuudessa.
Corolla on surullinen näky. Se on vino kuin osterivinokas. Se tassutkin on tyhjät. Sen otsassa ovat sirpaleinen hämähäkin seitti, jota on vaikea ehjätä.
Sitä hävettää. Miksi minä otin ne kyytiin? Olisin tehnyt työsulun. Tyhjentänyt rakkoni kylmänrauhallisesti maahan. Päästänyt virtaseni pihalle.
Tyylikkäästi harmaantuneen Coronan hymy ei hyydy. Mustakilpisen herrasmiehen maski kaipaa kiillotusta, mutta moottori kehrää sääntöjen mukaan. Sille arkikin on juhlaa.