Lapissa on kautta vuosikymmenten huomattu, että Etelän päättäjät ja korkeassa asemassa olevat virkamiehet tekevät virkamatkoja maakuntaan erityisesti kevään parhaan hankikelin ja syksyn runsaimman ruskan aikaan. Kun molemmat ajankohdat ovat ulkoisilta puitteiltaan sellaisia, että Lappiin haluavat monet muutkin, niin mikseivät sitten päättäjät ja virkamiehetkin.
Matkaohjelmasta voi joskus rivien välistä kuitenkin päätellä, ettei virkamatka ehkä sittenkään ole ollut päällimmäinen asia, vaan lomailu ja viihtyminen joko kavereiden tai lähipiirin seurassa. Ensin on tullut tarve lähteä Lappiin ja siihen on päätetty yhdistää sopivasti virkatehtäviä tai sellaiseen viittaavaa.
Virkamatkoihin sisällytettyjen tiedotustilaisuuksien viesteistäkin on vedettävissä johtopäätöksiä. Niissä on todellisten uutisten sijasta useimiten vain samoja asioita, joista tiedotetaan Helsingissä. Tiedotustilaisuuksilla saadaan matka näyttämään kuitenkin ulkopuolisten silmissä virkamatkalta enemmän kuin ilman sitä. Kun matkalla jonkin suurfirman lomamökille piipahdetaan vielä pikkukunnan kunnanjohtajan pakeilla, ei kukaan voisi väittää, etteikö olisi virkatehtävistä kyse.
Onhan noissa eliitin virkamatkoissa Lappiin hyvätkin puolensa. Lisääväthän ne ymmärrystä olosuhteista, joiden erikoislaadusta ei aina etelässä ole minkäänlaista tietoa. Paikan päällä nähty ja kuultu on tietenkin paljon havainnollisempaa kuin asiakirjoista luettu. Eri asia sitten on, minkä verran niillä on todellista merkitystä matkan kohdepaikkakunnalle.
Kaikkien herraseurueiden Lapin matkoista ei aina suinkaan kerrota julkisuuteen, vaan osa niistä pidetään tarkoituksellisesti salassa. Joskus näiden reissujen tarkoitusta ja antia puidaan jälkikäteen käräjillä virkamiesten lahjontaepäilyinä, etenkin jos puoliso on ollut samalla matkalla. Monet epäilevät, että todellisesta herraseurueiden tunturiturismista on paljastunut kuitenkin vasta jäävuoren huippu, jos sitäkään.
Lappi koetaan paikkana, jossa on otolliset olosuhteet tehdä asiallista pr-toimintaa, mutta myös ryypiskellä ja sikailla rauhassa ulkopuolisilta. Mökkien vuokraajat pitävät asiakkaistaan suunsa supussa, mutta silloin tällöin kuullaan herraseurueiden toilailuista. Jos ne tapahtuvat vapaa-aikana ja omin varoin, voidaan sellaista menoa arvostella korkeintaan hyvien tapojen vastaisena. Kysymys onkin siitä, kenen varoilla ja millaisten matkamääräysten perusteella ne ovat tapahtuneet ja tapahtuvat ja onko niissä laittomuuksia.
Mutta kuka kyselee silloin mitään, jos virkamatkalla ovat viraston tai laitoksen ylin johto hyvä veli -kavereidensa kanssa ?. Mielenkiintoisen pohdiskelun aiheen antaa lähiaikoina Rovaniemen käräjäoikeuteen tulevan Käsivarren nimismiehen Ossi Hyvösen ns. virkamatkajuttu ja siihen liittyvät laskutuksen epäselvyydet. Samassa yhteydessähän julkisuuteen on vuodatettu tietoja Hyvösen hallinnoiman Vuomakkaan vartiokämpän vieraslistasta. Vartiokämpällä näyttävät viihtyneen virkamatkoillaan valtakunnansyyttäjän viraston ylin johto, entinen poliisiylijohtaja, ministereitä, kansanedustajia ja muitakin yhteiskunnan silmäätekeviä.
Valtakunnansyyttäjä ei ottanut kantaa mökin mahdolliseen väärinkäyttämiseen. Hän katsoi mökin käytön nimismiehen harkintavaltaan kuuluvaksi.
***
Ostoskeskuksia rakennetaan kuin koko Suomi olisi vailla perushyödykkeitä. Kenelle ne on tarkoitettu? Pienten lasten kanssa niissä käynti on tuskaa, ja vanhuksethan eivät jaksa edes ensimmäiselle kassalle.