Tasavallan presidentin kabinetin jäsenen paljastuminen vuotajaksi on kova paukku, joka kuohuttaa koko tasavaltaa ja heiluttelee hallitusta. Vielä suurempi pommi on se, että Anneli Jäätteenmäen kahden muistion kirjoittaja on oikeustieteen kandidaatti Martti Manninen, joka hallitsee kaikki ylimpiin valtioelimiin ja virkamiehiin liittyvät lakipykälät viimeistä pilkkua myöten.
Kansliapäällikkö Juhani Perttunen pyysi marraskuun lopulla 1983 Mannisen presidentin kansliaan töihin juuri siksi, että Manninen on juristi. Manninen on palvellut vuodesta 1984 lähtien uskollisesti Mauno Koivistoa, Martti Ahtisaarta ja Tarja Halosta tähän asti. Nyt hän on menettämässä virkansa petettyään Halosen luottamuksen. Kukapa olisi voinut uskoa sellaista herra Tuppisuusta. Koko Helsingin poliittinen eliitti oli aamulla äimän käkenä uutisen kuultuaan. Salaisten tietojen vuotajaksi oli viimeksi epäilty Mannista.
Manniselle syntyi jo 1978- 1984 perustuslakivaliokunnan sihteerinä vaiteliaan miehen maine, joka vain vahvistui presidentin leivissä. Hän on vaikuttanut olevansa pidättyvyytensä takia kanslian ja ehkä koko maan virkamiehistä kaikkein lojaalein esimiehilleen. Hirvensalmen Hirvenlahdelta oleva Manninen ei ole mikään kuoliaaksinaurattaja eikä seuramies. Hän ei ole puhunut ohi suunsa edes pikkutunneilla.
Manninen joutui hoitamaan hetken Koiviston kaudella presidentin lehdistösuhteita. Siitä ei tullut mitään. Hän oli liian vaitelias ja varovainen - siis toivoton yhteistyökumppani median kannalta. Tiedonvälittäjä panttasi tietoa. Koivisto ottikin nopeasti sivutoimiseksi avustajakseen sittemmin edesmenneen Kauko Holopaisen, valtioneuvoston kanslian tiedotuspäällikön.
Manninen on kunnostautunut presidentin kansliassa erityisesti lainopillisena neuvonantajana. Hän on ollut perustuslakieksperttinä suureksi avuksi esimiehilleen valtiosääntökysymyksissä, jotka ovat hallinneet kaikkien kolmen presidentin virkakautta. Hän valvoi pikkutarkasti presidentin etuja Koiviston aikana aloitetussa ja Ahtisaaren kaudella loppuun viedyssä perustuslakiuudistuksessa. Halonen on taas tarvinnut hänen tietojaan ja neuvojaan uuden perustuslain sisään ajajana.
Manninen kiisti tiistaina olevansa keskustan jäsen. Hänellä oli kuitenkin jäsenkirja silloin, kun hänet nimitettiin ensin perustuslakivaliokunnan sihteeriksi ja sitten presidentin erityisavustajaksi. Valinta oli molemmilla kerroilla tyylipuhdas poliittinen virkanimitys.
Presidentin kansliaan hänet otettiin poliittista tasapainosyistä, kun Jaakko Kalelasta (sd.) tuli kansliapäällikkö 1984. Mannisen nauttimaa luottamusta kuvasti se, että kaikki sosiaalidemokraattiset presidentit olivat valmiita työskentelemään hänen kanssaan, vaikkei hän saanutkaan hoidettavakseen vastuunalaisimpia tehtäviä.
Mannista pidettiin yhtenä, joskaan ei vahvana ehdokkaana Kalelan seuraajaksi, mutta nyt edessä onkin lähtö linnasta ja mahdollinen syyte virkarikoksesta.