"Meille tuli meikkileikki", toteavat flamencotiernapojat. Pojat ovat oikeasti tyttöjä, nuoria naisia, joille on maalattu ohuet viikset ja tummat kulmat. Kaikilla on myös mustat hampaat. He ehtivät juuri ja juuri tuhria ne ennen kuin hammaslakka kaatua hulahtaa pöydälle.
Tampereen flamencoyhdistys keksi virittää tiernapojista flamencoversion. Hammaslakka kaatuu Tanssitalo-ravintolan keittiössä Tampereella juuri ennen heidän 20-minuuttista flamenco-sessiotaan.
"Olemme värikäs joukko, johon kuuluu Herodeksen, Murjaanien kuninkaan, Mänkin ja Knihtin lisäksi lentävän maton myyjä Omar, käytettyjen autojen kauppias Khalid ja saksalainen telakkatyöntekijä Jörgen. Hupailussa bändimme muuttui rosvojoukoksi. Se on musta yhtenäinen ryhmä, joka näyttää itämaiselta", kertoo Tuuli Kurkipää Tampereen flamencoyhdistyksestä.
Flamencotiernapojat kiertävät esiintymässä firmojen pikkujouluissa. Tänään lauantaina 10-henkinen seurue osallistuu Oulun tiernapoikakilpailuun mukaelmat-sarjassa.
Knihtin kultakypärä
"Halusimme tehdä flamencoesityksen tästä kaikkien tuntemasta simppelistä tarinasta. Niinpä työryhmä kaivoi esiin Mauri Kunnaksen kirjan Koiramäen Martta ja tiernapojat. Halusimme suhtautua tarinaan huumorilla", sanoo ryhmän koreografi Katja Toivonen.
Vieressä kuuntelee Knihti vakuuttavassa sotisovassaan: kultaisessa kypärässä, jossa törröttää uhkaavasti pystyssä muovisia ruokailuvälineitä harjaksena.
"Tarina on perinteinen, mutta sisältö jo hämärtynyt. Jätimme pois Aleksanteri II:n ja biisit vaihdettiin flamenco-rytmeihin. Minulla on aseet päässä niin kuin kaikilla sotilailla", jatkaa Knihti alias Anne Hyvärinen.
Rytmit eli compás ovat tiernaflamencossa olennaisia. "Tähti se kulukeepi" on tangos, Herodeksen ja Murjaanien kuninkaan duetto bulerias, Knihtin laulama "Husaari olen minä sodassa" siguyrias, "Piltin synnytti Beetlehem" sevillanas ja "No tain tähtein" rumba.
Tällaista rytmien kirjoa ei Rotuaarin tiernapoikakisassa ole aikaisempina vuosina koettu. Rytmit tuotetaan kenkien koputuksilla, taputtamalla (palmas) ja rummuttamalla cajón-puulaatikon etulevyä kämmenin.
"Nauloitettujen kenkiemme naulat ovat tietysti itämaisesta naulamatosta, jollaisen päälle fakiirit aina menevät makaamaan."
Valkaistu murjaani
Mitä yhteistä on tiernapojilla ja flamencolla?
Yksi kosketuskohta voisi olla murjaanissa. Ruotsista tullut lainasana murjaani on samaa perua kuin sanat mauri ja maurilainen.
Flamencon juuret ovat hämärän peitossa. Se on saanut vaikutteita monilta eri kulttuureilta: andalusialaisilta, maureilta ja jopa juutalaisilta. Flamencon syntysijoja ovat Sevillan, Cádizin ja Jerezin alueet Espanjassa.
Tärkein rooli flamencon kehityksessä on kuitenkin ollut mustalaisilla.
"Mustalaiset pitivät yllä Intiasta asti kulkeutuneita ja maurien välittämiä perinteitä. Flamencolla on yhteys koko arabikulttuuriin", kiteyttää Anne Hyvärinen.
Toinen yhteys voi löytyä siitä, että Espanjassa itämaan viisaat tietäjät tuovat lahjat lapsille, tietää Tuuli Kurkipää.
Tampereen flamencoyhdistyksen tytöt eivät suhtaudu tiernapoikaperinteeseen turhan ryppyotsaisesti. He ovat muokanneet keskiaikaisen mysteerinäytelmän perillistä mieleisekseen: Murjaanien kuningas ei ole "musta kuin murjaani" vaan Senni Rönkön kasvot ovat hohtavan valkoiset. Eikä flamencotiernapoikien Mänkki pyöritä tähteä: Siiri Viherällä tähti säteilee vatsan päältä.
Olé! ja muita kannustushuutoja eli jaleoita tälle tiernapoikien uudelle mukaelmalle!