Her­mo­pal­lo rat­kai­si kär­ki­pe­lin

Nihkeän, tasaväkisen ja vähäjuoksuisen ottelun ratkaisua saatiin hakea aina supervuorosta asti, kun kotijoukkue Pattijoki ja vieraaksi tullut Hyvinkää tasasivat molemmat jaksot pienin mahdollisin juoksulukemin.

Miesten supersarja

Pattijoki - Hyvinkää 1-0 (1-1, 1-1, 1-0)

Nihkeän, tasaväkisen ja vähäjuoksuisen ottelun ratkaisua saatiin hakea aina supervuorosta asti, kun kotijoukkue Pattijoki ja vieraaksi tullut Hyvinkää tasasivat molemmat jaksot pienin mahdollisin juoksulukemin.

Supervuorossa ratkaisijaa ei löytynyt Tahkon riveistä, mutta kotijoukkueelta sellainen löytyi.

Yhden palon ajolähtötilanteessa lyömään astellut, lukkarinakin kelvollisen iltapuhteen tehnyt Antti Tokkari kokeili ensin hyvinkääläisten takakenttää ja sen jälkeen polttolinjaa, josko miehet siellä olisivat hereillä.

Ja siellähän nukuttiin, ainakin melkein. Jarkko Rautio ehti kotiin sillä aikaa, kun palloa vielä pompoteltiin.

"Kaksi pistettä näissä kärkikamppailuissa on aina hyvä homma", totesi lyhyesti ja ytimekkäästi voittoa kommentoinut Tokkari.

Pattijoen kakkospelinjohtaja Petri Kaijansinkon mukaan Rautio olisi ehtinyt kotiin, vaikka pallo olisi tarttunutkin heti ulkopelaajan hanskaan.

"Pandalta (Tokkari) erinomainen suoritus. Se oli sellainen hermopallo, joka poltteli ja jolla olisi tullut juoksu, vaikka se olisi saatu kiinni", uskoi ulkopeliä johtanut Kaijansinkko.

Avausjaksolla molempien joukkueiden peli oli tukkoista. Tahkon tilanteet olivat harvassa, sillä vaihtolyönnit epäonnistuivat ja etenijöitä kuoli usein jo kakkostaipaleelle. Pelinjohtaja Olli Hartikainen syytti epäonnistumisista Pattijoen ulkokenttää.

"Hyvää ulkokenttää vastaan lyöntien pitää olla unelmalyöntejä. Niitä ei tullut ja virheet söivät miehiä lopullisesti", vuoden miespesäpalloilijana 10 vuotta sitten palkittu Hartikainen murehti.



Sisäpelissä riittää tekemistä


Kotijoukkueenkaan sisäpeli ei ollut parasta mahdollista. Pelinjohtaja Santeri Haipuksella oli vaisuun tilanteiden rakenteluun hyvä selitys.

"Koskenkorvaa vastaan pelatun ottelun jälkeen keskityimme täydellisesti vain ulkopeliin ja se onnistui. Mutta siihen meni kaikki energia sisäpelistä. Mutta kun tietää, että ulkopeli on kuosissaan, niin sisäpeliä on helppo parantaa. Näkyi, että emme ole päässeet treenaamaan kuin vesisateessa", ottelun aikana paistaneesta auringosta punerrusta kasvoihinsa saanut Haipus jutteli.

Ottelun avausjuoksu syntyi ensimmäisessä vuoroparissa, kun Pattijoen Juha Kalajanniska pääsi takatilanteessa mailaan kiinni. Lyönti keskelle ja kovaa tuotti juoksun, jonka tuojana oli Antti Mäkelä. Tahko tasoitti viimeisessä vuoroparissa. Vesa Muston välilyönti pomppasi koppari Timo Lemposen yli ja Marko Hovi ehätti kotiin.

Pattijoella oli vielä ratkaisun paikka tasoittavallaan. Aikalisän jälkeen lyömään tulleen "Hurri" Kalajanniskan lyönti olisi ehkä saattanut riittää Rautiolle. Jokeri itse kävi kuitenkin ulkokentän puolella ja palasi takaisin kotipesään, mikä tuomittiin paloksi.



Hutillakin voi saada tilanteen


Muuten ehkä värittömän ottelun yksi kohokohdista nähtiin toisella jaksolla. Pattijoki oli sisällä ja etenijä molemmilla etupesillä. Tokkari otti mailansa ja päätti vaihtaa miehet eteenpäin ja onnistua vielä itsekin menemään kentälle. Muuten hyvin pelannut ja ykköspalkinnon pokannut Tahkon lukkari Mikko Röppänen harhautui täysin, kun Tokkari asettui lyömään peruspystymailanäpsyä.

Röppänen oli jo hyvän matkaa ulkokentän puolella aavistamassa lyöntiä, kun Tokkari löi tahallaan ohi ja ajolähtötilanne oli valmis. Se ei kuitenkaan tuottanut tulosta, vaan jakson juoksuista vastasivat ensin Tahkon Olli-Jussi Makkonen ja hetkeä myöhemmin kotijoukkueen Kalajanniska.

Ottelun luonnetta kuvaa hyvin kolmostilanteet, joita Pattijoki sai 10 ja Tahko 12.

Ilmoita asiavirheestä