Maailman johtaviin hissi- ja liukuporrasvalmistajiin kuuluvan Kone Osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin sanoo suoraan, että työntekijäjärjestöjen ja ja pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) eläkeriita ei ollut arvokas näytelmä.
"Näyttää siltä, että toimintatapa eläkeiän nostoesityksessä ei ollut paras mahdollinen, kun siitä nousi niin hirveä mekkala. Pääministeri Vanhanen oli kuitenkin oikealla asialla, siihen nähden meteli on ollut kohtuutonta. Hallitus teki sen, mitä sen pitikin tehdä. Kun tulevaisuudessa on ongelmia, niihin on puututtava ajoissa."
Yleislakkopuheet, joihin suurten puolueiden puheenjohtajat lähtivät mukaan, olivat Herlinin mukaan selvästi liioiteltuja, koska työehtosopimukset ovat voimassa.
"Kovia päätöksiä on varmasti tulossa vielä lisää. Kun bruttokansantuote supistuu rajusti, työttömyys kasvaa ja maan huoltosuhde heikkenee. Silloin joudutaan tekemään lisää erilaisia säästöpäätöksiä."
Palkansaajien tutkimuslaitos on heittänyt toistaiseksi synkimmän ennusteen: Suomen bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 3,7 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan teollisuustuotanto supistui tammikuussa liki 20 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.
Muualla työura on pitempi
Muissa Pohjoismaissa, joissa virallinen eläkeikä on 65-67 vuotta, jaksetaan ja tehdään pidempiä työuria kuin Suomessa eli eläkkeelle jäädään selvästi myöhemmin kuin Suomessa.
"Valtaosassa koko muuta maailmaa tehdään enemmän töitä kuin Suomessa. Ehkä meillä vaikuttaa sekin, että täällä eläkkeelle jäämisestä puhutaan niin paljon. Kun puhutaan, ettei jakseta, niin ihmiset alkavat ajatella niin", pohtii Herlin.
Hän ei allekirjoita ajatusta, että sodat vaikuttaisivat suomalaisten työurien lyhyyteen. "Onhan sotia käyty monissa muissakin maailman maissa. Kova fakta vain on, että työurien pitää olla pidempiä, sitä tosiasiaa ei pysty mitenkään kiertämään."
Suomeen lisää työtä
Herlin muistuttaa, että Suomi kuuluu niihin maihin, jotka ovat erittäin riippuvaisia ulkomaankaupasta. Jos vientituotteillemme ei ole kysyntää, tilanne on hyvin vaikea.
"Pitää myös muistaa, että huonoinakin aikoina tehdään kauppaa. Silloin tuotteen hinta ratkaisee, mitkä yritykset saavat tilaukset. Kaikkien kustannusten kurissa pitäminen on erittäin tärkeää, jotta Suomi pääsee uudestaan vauhtiin. Meillä ei täällä Pohjolassa ole oikein mitään kilpailuetua puolellamme, ei ole suurta kotimarkkinaa tai suurta kuluttajakuntaa luonnostaan."
Erityisen hyvää huolta Herlinin mukaan on pidettävä koulutuksesta ja osaamisesta.
Hän muistuttaa, että 1990-luvun lamavuosina Suomi panosti kovasti tuotekehitykseen.
"Koulutuksesta huolehtiminen on verrannollinen tuohon tuotekehityspanostukseen. On tosi ikävä asia, kun peruskoulutus on kärsimässä ensimmäisenä tässä taantumassa. Valtio on myöntänyt kunnille tukea peruskoulun ryhmäkokojen pienentämiseen, mutta jostain syystä se raha on valunut muualle ja ryhmäkoot ovat pysyneet ennallaan. Siellä on tingitty, vaikka ei pitäisi. Korkeatasoinen koulutus on pitkän tähtäimen investointi, josta ei pidä tinkiä taloudellisesti vaikeinakaan aikoina. Syrjäytymisen kustannukset ovat yhteiskunnalle erittäin suuret."
Moottoritietä Ouluun saakka
Herlin säväytti marraskuun lopussa Elinkeinoelämän keskusliiton syyskokouksessa sanomalla, että nyt olisi erinomainen hetki parantaa aidosti ja kestävästi Pohjois-Suomen elinmahdollisuuksia rakentamalla vihdoinkin kunnollinen nelikaistainen moottoritie Jyväskylästä Ouluun.
Pontta puheelle antoi se, että hän toimi tuolloin EK:n hallituksen puheenjohtajana.
"Jyväskylä-Oulu-moottoritie on tärkeä projekti. Raideliikennettä on pidetty paljon esillä, ja ehkä liikaakin teiden kustannuksella. Miten helppoa esimerkiksi Tampereelle on ajella etelästä autolla. Jyväskylän ja Oulun välinen tie on paikoitellen mahdottoman surkea, se olisi erinomaisen tärkeää saada kuntoon."
Herlin sanoo ymmärtävänsä, että moottoritie on kallis ja aikaa vievä projekti, mutta joskushan sellaisen suunnittelu pitää aloittaa. Samoin Heinolan Lusista Jyväskylään oleva osuus pitäisi rakentaa moottoritieksi. "Järkeviä päätöksiä pitää tehdä hyvinä ja huonoina aikoina."
"Olen ajanut kuorma-autolla nelostietä Helsingistä Ouluun ja tunnen tien. Aikoinaan kävin monet kerrat hakemassa Oulusta ammoniakkia maatilalleni rehunvalmistukseen. Kun meillä on moottoritiet Turkuun ja Tampereelle, niin miksei myös Ouluun, joka on Pohjois-Suomen kasvukeskus."
Herlin piristäisi taloutta lisäämällä myös asunto- ja korjausrakentamista kaikin keinoin, jotta suomalaiset saisivat töitä.
"Sen verran pitää vetää kotiin päin, että hissien asentaminen vanhoihin taloihin olisi nyt erittäin järkevää. Hissejä voidaan rakentaa vanhoihin taloihin hyvinkin tyylikkäästi niin, etteivät ne riko talon tunnelmaa. Se edistäisi vanhojen ihmisten asumista mahdollisimman pitkään omissa kodeissaan."
Ydinvoiman lisärakentamiseen Herlinillä on selkeän myönteinen mielipide. Hänen mielestään ydinvoiman puolesta puhuvat ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen ja Suomen kylmyys. Tärkeää on myös se, että investoijat sijoittavat ydinvoimalaprojekteihin omaa rahaansa, niihin ei valtiolta apua pyydetä.
Herlin huomauttaa, että Ruotsissa Suomen Teknologiateollisuutta vastaava veljesjärjestö sopi äskettäin mahdollisuudesta alentaa palkkoja noin 20 prosenttia.
"Ruotsin aloite on Suomen kannalta varsin merkittävä, koska siellä on paljon Suomen kanssa kilpailevaa teollisuutta. Ruotsi on saanut melkoisen kilpailuedun myös siitä, että sen kruunu on heikentynyt suhteessa euroon noin 20 prosenttia."
Euroon meno ei ollut virhe
Suomen vientikilpailukyky on vaikeuksissa, kun Ruotsin kruunun ohella myös Venäjän rupla on heikentynyt voimakkaasti suhteessa euroon. Myös Englannin punta on devalvoinut. Kaikki maat ovat Suomen tärkeitä vientimaita.
"Se on valtava haaste, mutta sen kanssa on pakko elää. Suomi ei voi enää devalvoida. Sille toimintatavalle pantiin piste kymmenen vuotta sitten. Nyt korostuu kustannusten kurissa pitämisen merkitys eli palkkaneuvotteluilla on suuri vastuu Suomen kilpailukyvyn säilymisestä," painottaa Herlin.
Hän pohtii pitkään ja sanoo, että markasta luopuminen ei ollut loppujen lopuksi virhe. "Euro on kuitenkin vakauttanut taloutta ja korot ovat pysyneet alhaalla, lukuun ottamatta finanssikriisin aiheuttamaa hyppäystä."
Herlin muistuttaa, että vaikka Suomen vientituotteiden kysyntä on nyt heikkoa varsinkin manner-Euroopassa, niin aina jossakin päin maailmaa tehdään kauppaa.
"Olemme saaneet nauttia 20-30 vuotta maailmankaupan vahvasta kasvusta. Siinä on ollut monta tekijää, jotka ovat työntäneet kasvua eteenpäin. Kasvu alkoi Englannin pääministerin Margaret Thatcherin ja Yhdysvaltain presidentin Ronald Reaganin yltiöliberalistisesta talouspolitiikasta, jonka mukaan markkinat ovat aina oikeassa. Linjaa tuki Yhdysvaltain keskuspankin Fedin pääjohtajan Alan Greenspanin löysä rahapolitiikka. Nyt maailman talouskasvu on pysähtynyt."
Hän painottaa, että samaan aikaan Kiinassa puoluejohtaja Deng Xiaoping aloitti uudenlaisen talouspolitiikan ja maan teollistamisen. Venäjällä presidentti Mihail Gorbatshov toi perestroikan ja glasnostin. Myös Intia lähti avautumaan ja teollistumaan samoihin aikoihin.
"Toivottavasti lapsi ei mene pesuveden mukana: amerikkalaisen pankkimaailman virheistä ei saa päätellä sitä, että markkinatalous on paha asia. Kiinassa ja Intiassa ihmisten elintaso on parantunut markkinatalouden ansiosta enemmän kuin mitä maailman koko kehitysapu on ollut yhteensä. Markkinatalous tarvitsee kuitenkin kontrolloidumman muodon kuin tähän asti, sellaisen mihin Pohjoismaissa ja Pohjois-Euroopassa on totuttu."
Herlinin mukaan mitään kolmatta taloustietä ei tarvita, koska "pohjoismainen apparaatti" eli säännelty markkinatalous on osoittanut toimivuutensa ja toimii. "Sitä on turha moittia. Täällä itsekontrolli ja julkinen kontrolli toimivat."
Elpyminen voi lähteä Aasiasta
Herlin uskoo, että kun talous on käynyt tarpeeksi alhaalla, ihmiset alkavat nähdä mahdollisuuksia ja käänne tapahtuu. "Aasiassa on edelleenkin varsin hyvä talouden veto. Yhdysvallat on aina noussut taantumista nopeasti. Kaikkein tuskallisinta elpyminen tuntuu olevan Euroopalle."
"Suomessa tilanne heikkenee vielä jonkin verran. Kasvava työttömyys ruokkii työttömyyttä, koska työtön ei käytä palveluita samalla tavoin kuin työssä käyvä."
Herlin ei halua lähteä arvioimaan, koska Suomen talous kääntyy nousuun.
Venäjä on Suomelle luonteva markkina, mutta nyt sielläkin talous sakkaa, kun ruplan kurssi suhteessa euroon on laskenut dramaattisesti lyhyessä ajassa.
Herlin toivoo, että Suomen ja Venäjän rajamuodollisuudet voitaisiin tehdä nykyistä sujuvammiksi, jotta kauppa kävisi juohevammin. Kone Osakeyhtiöllä on Venäjällä vanhastaan vahva asema.