Hallitus leikkii tulevaisuudella, jos yritysverouudistuksen annetaan ajaa yrittäjiä ulkomaille. Ilman uusia yrittäjiä hyvinvointivaltiota ei voida ylläpitää.
Tilastokeskuksen julkistama tuore työvoimatiedustelu on hallituksen kannalta surkea. Työllisten määrä väheni huhtikuussa 45 000:llä viime vuodesta, ja samaan aikaan työttömien määrä pysyi ennallaan. Työllisyysaste eli työllisten osuus 15-64-vuotiaista oli 65,3 prosenttia eli 1,3 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuosi sitten.
Luvut ovat lohduttomia. Työpaikat vähenevät, vaikka hallitus lupasi, että se polkaisee pystyyn vaalikauden aikana 100 000 uutta työpaikkaa. Joidenkin arvioiden mukaan Suomi tarvitsee 90 000 uutta yrittäjää. Osa jatkaisi vanhempiensa yrityksiä, osa olisi aivan uusia. Hallituksen yritysveropaketti ei kuitenkaan yrittäjiä erityisemmin innosta. Pikemminkin päin vastoin.
Monet yrittäjät varoittavat, että nyt eduskunnan käsittelyssä oleva veropaketti vain kiihdyttää suomalaisen omistuksen siirtymistä ulkomaille. Heidän joukossaan on Kone Osakeyhtiön pääjohtaja Antti Herlin. Hän painotti sunnuntaina Kalevan haastattelussa, että verotus on yksi hyvin keskeinen tekijä, kun yritykset tekevät päätöksiä, missä niiden kannattaa toimia ja valmistaa tuotteita.
Kone ei ole mikä tahansa yritys, vaan Suomen ensimmäinen aidosti kansainvälinen yritys. Yritys on myös kokenut historiansa aikana monia nousuja ja laskuja, joten perspektiiviäkin yrittäjyyteen on. Suomen suurimman perheyhtiön ykkösmiehestä näyttää siltä, etteivät poliitikot ole vieläkään huomanneet maailman muuttuneen. Herlin muistuttaa, ettei kultamunia munivaa kanaa kannata tappaa. Erityisesti niin sanottu ketjuverotus rankaisee perheyhtiöitä.
Yrittäjyys on suomalaisille outo asia. Yritysten omistajia on totuttu katsomaan pitkin nokkavartta. Näistä asenteista ei ilmeisesti ole vieläkään päästy eroon. Nuoret eivät haaveile omasta yrityksestä, vaan he ovat tyytyväisiä työntekijöinä tai virkamiehinä, joille joku toinen maksaa palkan.
Herlin on oikeassa huomauttaessaan, että Suomen tulevaisuus riippuu siitä, riittääkö halukkaita yrittäjiä ja syntyykö koko ajan uutta yrittäjyyttä. Ruotsista ja Venäjältä, sieltä tosin muista syistä, suuri joukko omistajia on muuttanut muille maille ja vienyt verot mennessään.
Hallitus alentaa yritysveroa 26 prosenttiin. Sen anti yrityksille on 500 miljoonaa euroa. Onnetonta sen sijaan on, että ulkomaalaisten omistus muuttuu suhteellisesti edullisemmaksi kuin suomalaisten. Ulkomaiset yritykset voivat ostaa aikaisempaa helpommin enemmistöjä suomalaisyhtiöistä, jos ja kun suomalaisten halu omistaa yrityksiä heikkenee kovenevan osinkoverotuksen myötä.
Yritysveropakettia voidaan vielä muuttaa eduskuntakäsittelyn aikana. Hallitus joutuu lisäksi ponnistelemaan paljon saadakseen aikaan edes osan lupaamistaan uusista työpaikoista.
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen on väläyttänyt lisävaltuuksien hakemista valtionyhtiöiden myyntiin. Hänen mukaansa valtion pitäisi synnyttää ennen kaikkea yrittäjyyttä. Siihen taas tarvitaan tutkimusta ja tuotekehitystä, jota ei voida tehostaa ilman uutta rahaa. Pekkarisen esitys on saanut nuivan vastaanoton SDP:ssä. Se ei ole kovin suuri yllätys.
Suomalaiset ovat yritteliäitä kunhan vain päästään eroon vuosikymmenten painolastista, yrittäjien aliarvioinnista. Työmarkkinoiden jäykkyydet rasittavat niin Suomea kuin koko Eurooppaa. Keskitetyn tuloratkaisun nimiin yhä vannovassa maassa muutoksia on kuitenkin vaikea saada aikaan.