Herkkä iho kärsii kyl­myy­des­tä

Joka toisella pohjoismaalaisella naisella on omasta mielestään herkkä iho. Eteläisemmissä maissa vain viidesosa naisista on herkkäihoisia. Miehistä herkkäihoisia on joka viides.

Joka toisella pohjoismaalaisella naisella on omasta mielestään herkkä iho. Eteläisemmissä maissa vain viidesosa naisista on herkkäihoisia. Miehistä herkkäihoisia on joka viides.

Kun päivä lyhenee ja pakkanen alkaa purra, pohjoisessa asuvan iho on kovilla. Yli miljoona suomalaista kamppailee atooppisen ihon vuoksi ympäri vuoden, mutta talvella kuivasta ja kutisevasta ihosta kärsivät muutkin.

"Varsikin monet ikäihmiset kutisevat talvella hillittömästi, vaikka kesällä heillä ei olisi iho-ongelmia. Syytä ei ole tutkittu, mutta auringon valolla lienee siihen osuutta", sanoo Allergiatietokeskuksen johtaja, professori Matti Hannuksela.

Auringon UV-säteily ehkäisee kutinaa hillitsemällä ihon tulehduksia. Aurinko vaikuttaa myös ihon orvaskeden paksuuteen. UV-säteily voi kasvattaa orvaskeden 2-3-kertaiseksi, jolloin kosteus pysyy paremmin ihon sisällä. Suomessa UV-säteily on vähäistä loka-helmikuun välillä, ja iho on ohuimmillaan juuri helmikuussa.

Atoopikoilla ihon kuivuuteen vaikuttaa myös perimä. Atooppista ihottumaa sairastavien ihosta on löydetty normaalia vähemmän rasvoihin kuuluvia keramideja, jotka estävät kosteuden haihtumista ihon läpi.



Vesipesusta
ei haittaa


Kuivaa ja kutisevaa ihoa hoidetaan perusvoiteilla, mutta pesua ei silti tarvitse vältellä.

"Vesipesu kerran tai kahdesti päivässä ei haittaa ketään, mutta saippuaa kannattaa käyttää vain kehon rasvaisimpiin paikkoihin hillitsemään bakteerien kasvua. Pesuharjat ja sienet sen sijaan voi unohtaa kokonaan. Terveihoinenkin voi harjata ihonsa kuivaksi korpuksi", Matti Hannuksela varoittaa.

Myös atooppisesta ihottumasta kärsiville suositellaan nykyisin päivittäistä kylpyä tai suihkua. Pahassa ihottumassa sen tulisi kestää 15-20 minuuttia kerrallaan, eli niin kauan, että sormenpäiden iho rypistyy.



Voiteita
tarpeen mukaan


Kortikoidivoiteet ovat olleet atooppisen ihottuman tärkein hoito jo yli 50 vuotta. Aikaisemmin kortikoideille suositeltiin käyttötaukoja, mutta nykyisin voiteen käyttö suositellaan lopetettavaksi vähitellen, jotta krooninen ihottuma pysyisi mahdollisimman pitkään poissa.

"Atooppiseen ihottumaan käytetään riittävän voimakasta kortikoidivoidetta, aluksi päivittäin 2-4 viikon ajan. Ihottuman vaikeusasteesta ja paikasta riippuen voitelua jatketaan sen jälkeen pari kertaa viikossa muutamasta kuukaudesta jopa kokonaiseen vuoteen", Hannuksela kertoo.

Uusinta uutta atooppisen ihottuman hoidossa ovat vasta pari vuotta markkinoilla olleet paikalliset tulehdussalpaajat eli kansanomaisesti "limuusivoiteet". Hannuksen mukaan ne ovat hyvä lisä silloin, kun perinteiset hoidot eivät auta. Ne tepsivät erityisesti aikuisten kasvojen ja kaulan ihottumiin.

Ilmoita asiavirheestä