Huomenna tiistaina pienessä belgialaisessa Louvain-la-Neuven kaupungissa aukeava Hergén museo (Musée Hergé) on kunnianosoitus Tintin luojalle Georges Remille eli Hergélle, sarjakuvalle ja myös nykytaiteelle.
Ranskalaisen huippuarkkitehdin Christian de Portzamparcin suunnittelemaa, 15 miljoonaa maksanutta museota voi pitääkin lähes Belgian ikiomana Kiasmana. Onhan sarjakuva - yhdeksäs taide - modernia 1900-luvun taidetta jos mikä.
Museolle voi huoletta antaa nykytaiteen pyhätön arvonimen myös sen takia, että Hergé omistautui "eläkevuosinaan" piirtämisen ohella myös maalaamiseen ja nykytaiteen keräämiseen.
Keräilijänä Hergé oli kiinnostunut 1900-luvun modernista taiteesta. Yksi hänen suosikeistaan oli espanjalainen surrealisti ja ekspressionisti Joan Miró (1893-1983), jonka töiden varhaisimpia keräilijöitä Hergé oli. Belgialainen sarjakuvan mestari keräsi myös poptaidetta Roy LichtensteinistaAndy Warholiin.
Hergéstä itsestään tuli yksi Warholin silkkipainokuvien kuuluisista malleista.
Hergén museossa tullaankin todennäköisesti näkemään Hergén omien maalausten lisäksi myös valikoituja teoksia hänen nykytaidekokoelmistaan.
Hergén elämäntyö pääosassa
Eurooppalaisen sarjakuvan mestarin nimikkomuseossa sarjakuva on luonnollisesti keskeisintä antia, mikä näkyy myös 3 600 neliön suuruisen rakennuksen suunnittelussa.
Museorakennuksen sisäosat ovat valkoisen julkisivun täydellisiä vastakohtia. Metsän reunassa sijaitsevan rakennuksen isoista ikkunoista avautuu sarjakuvan maailmaa muistuttava näkymä museon sisälle, jossa Hergén ystäviä odottavat kirkkailla väreillä maalatut näyttelytilat, kahvilat ja myymälät.
Museossa on kahdeksan näyttelyhuonetta, joista seitsemän on omistettu pysyvästi Hergén töille.
Tintistä tunnettujen hahmojen lisäksi museo tarjoaa näytteitä myös Hergén Quick & Flupke sekä Veikko, Tette ja Jykke -sarjakuvista.
Sarjakuvan lisäksi museo tarjoaa esimerkkejä hänen eri lehdille tekemistä kuvitustöistään, mainospiirroksista ja julisteista. Näyttelyissä on mukana on myös näytteitä Tintti-elokuvista ja Hergé-dokumenteista.
Nähtävää riittää, sillä Hergén taiteelliseksi perinnöksi on laskettu 10 000-15 000 eri työtä.
Hergén perintöä vaaliva ja museota ylläpitävä Studios Hergé -säätiö omistaa noin 80 prosenttia tästä esineistöstä, mikä takaa museolle runsaasti näytettävää vuosiksi eteenpäin. Säätiön johdossa on sen perustaja, Hergén toinen vaimo Fanny Rodwell.
Pysyvien näyttelyidenkin aineisto vaihtuu kolme kertaa vuodessa, sillä hauraita piirroksia ja maalauksia voidaan pitää yhtäjaksoisesti näytteillä vain neljän kuukauden ajan.
Ensimmäinen vaihtuva näyttely kertoo museosta
Museon kahdeksas näyttelyhuone on varattu vaihtuville näyttelyille.
Tilan avaa Hergén museon valmistumisesta kertova näyttely.
Belgiassa alettiin keskustella toden teolla Hergélle omistetusta museosta 1990-luvun puolivälissä.
Varteenotettavimpina museon sijaintipaikkakuntana pidettiin tuolloin Hergén kotikaupunki Brysseliä.
Brysselin tyhjien teollisuustilojen kunnostamisen sijaan Hergén säätiö ja museon rahoittanut Fanny Rodwell ilmoittivat vuonna 2001 täysin uuden museon rakentamisesta vain parikymmentä vuotta vanhaan, Brysselin kupeessa sijaitsevaan Louvain-la-Neuven kaupunkiin.
Museon arkkitehdiksi valittiin ranskalainen Christian de Portzamparc, joka on suunnitellut muun muassa Pariisissa sijaitsevan Cité de la Musique -musiikkitalon ja New Yorkin LVMH-tornin (Louis Vuitton-Moët Hennessy Tower).
Museorakennuksen peruskivi valettiin maahan Hergén syntymän satavuotispäivänä toukokuussa 2007, ja nyt kaikki on valmista.
Museon yleisötavoitteena on noin 200 000 vuotuista kävijää.
