Voihan Mullisaukon poika ja Ektoplasman neliöjuuri! Tintin luojan, belgialaisen Georges Remin eli Hergén syntymästä tulee kuluneeksi ylihuomenna tiistaina sata vuotta.
Vasta kolme vuotta sitten vietettiin Tintin 75-vuotisjuhlaa.
Tuhannen turskattia, miten vauhdikkaasti vuodet vierivätkään.
Mutta onneksi Tintti on ja pysyy albumeissa ja piirretyissä ikuisena nuorukaisena, väsymättömänä seikkailijana.
Kuka tahansa poika ja tyttö voi yhä haaveilla kasvavansa Tintin kaltaiseksi seikkailijaksi, maailmaa kiertäväksi toimittajaksi, joka 24 sarjakuva-albumissa kiersi Amerikat, Afrikat ja kuun, mutta kirjoitti vain yhden jutun.
Kuka maksoi matkojen viulut? Oliko hän Belgian valtion palkkaama salainen agentti? Ja miksi ihmeessä hän roikkui seikkailusta toiseen idioottipoliisien Dupont ja Dupond kanssa?
Arvoituksellinen
piirtäjä
Paitsi Hergén tarinoihin myös piirtäjään itseensä liittyy arvoituksia, huhuja ja syytöksiäkin.
Välillä tutkijat ovat kysyneet, oliko Georges Remi ikuinen, aulis ja auttavainen partiopoika vai peräti natsimielinen äärioikeistolainen rasisti? Kuuluiko hänen tuntemattomaksi jäänyt isoisänsä Belgian kuninkaalliseen perheeseen? Kuka tietää.
Joka tapauksessa Hergén varhaisimmissa töissä nuoren miehen jyrkät asenteet ja siteet maan vahvaan kolonialistiseen ja katoliseen taustaan näkyvät.
Ajan myötä lämpö, ystävällisyys ja empaattisuus alkoivat paistaa vahvasti belgialaisen sarjakuvista.
Tintin ja Miloun, Tintin ja kapteeni Haddockin, Tintin ja kiinalaisen orpopojan Tshangin välistä kumppanuutta ja ystävyyttä herkin ottein kuvaavasta Hergéstä on vaikea kuvitella yhtään pahaa ajatusta.
Itse asiassa Tintti on vähemmistöjen puolesta puhuja - Tiibetin hengellinen johtaja Dalai lamakin myönsi vajaa vuosi sitten Hergé-säätiölle Truth of Light -kunniapalkinnon. Perusteena oli 1959 julkaistu Tintti Tiibetissä -sarjakuva-albumi, jonka katsottiin edistäneen maan tilanteen ymmärtämystä ulkomailla.
Käännöksiä ja miljoonamyyntiä
Jos Walt Disney mikkeineen ja ankkoineen leimautuu amerikkalaisuuden symboliksi, niin Tintti on eurooppalaisten arvojen puolustaja ja sanansaattaja parhaimmillaan.
Eivätkä Hergén työt ovat mitään puhdasta lasten sarjakuvaa. Varttunut lukijakin voi seikkailla Hergén sankareiden kanssa aina uudestaan ja uudestaan.
Tarinat ovat kuin parhaita matkakirjoja tuntemattomiin, kiehtoviin ja usein ikuisiksi haaveiksi jääviin ruhtinaskuntiin.
Lukijakunnan laajuudesta ja jatkuvista uusista sukupolvista osoituksena on se, että Tinttejä on käännetty yli 50 kielelle, ja joka vuosi maailmalla myydään yli 4 miljoonaa Tintti-albumia.
Käännösmäärästä saa tuntuman myös Oulun kaupunginkirjastossa, jossa avautuu huomenna maanantaina Tintti ja Hergé -aiheinen näyttely. Näyttelyä varten kirjasto on kartuttanut kokoelmiaan tilaamalla erikielisiä Tinttejä.
Eniten nimikkeitä löytyy suomeksi, englanniksi ja ranskaksi. Myös ruotsiksi ja katalaaniksi löytyy useampia Tintti-seikkailuja. Yksittäisiä albumeita on saatavilla esimerkiksi indonesiaksi, esperantoksi, sloveeniksi tai mongoliksi - kaiken kaikkiaan kirjaston kokoelmista löytyy Tinttejä lähes 30 eri kielellä.
Näyttelyitä ja postimerkkejä
Hergén juhlavuosi on yksi osoitus belgialaisen piirtäjämestarin nykyisestä arvostuksesta.
Satavuotisjuhlan merkeissä on jo ehditty pitää mittava Tintti-näyttely Pariisin Pompidou-keskuksessa.
100-vuotistapahtumien kirjossa lähimpänä Suomea ollaan Tukholmassa, jossa sijaitsevassa merimuseossa avataan ensi lauantaina Tintti merellä -näyttely.
Näyttely peilaa Hergén tuotantoa, työmenetelmiä ja etenkin viime vuosisadan kuuluisimman reportterin kytköksiä merenkulkuun ja merenkulun historiaan.
Suomessa
juhlitaan kirjoilla
Suomalaisten Hergén ystävien juhlatunnelmaa on jo viime vuodesta asti kohottanut Tinttien julkaisuoikeudet Suomessa omistava Otava.
Otava julkaisi viime vuonna Tintin viimeiseksi seikkailuksi jääneen luonnosalbumin Tintti ja aakkostaide ja vuonna 1970 alkanut 24 Tintti-albumin suomennosurakka saatiin päätökseen.
Kun Otavassa oltiin päästy hyvään vauhtiin, niin viime syksynä aloitettiin kaikkien Tinttien uudelleenjulkaisu-urakka: kovakantinen albumi kuukauden välein ja alkuperäisessä ilmestymisjärjestyksessä eli valmista pitäisi olla vuoden 2008 loppuun mennessä.
Suomalaisten ei tarvitse tyytyä pelkästään uusiin kovakantisiin painoksiin, sillä ensi syyskuussa ilmestyy suomeksi englantilaisen toimittajan ja tinttologin Michael Farrin Tintin: The Complete Companion -kirja.
Farr on yksi arvostetuimmista Tintti- ja Hergé-asiantuntijoista. Hänen Tintti - Tarinoiden todelliset taustat -kirjassa kytketään Tintin, Miloun, Haddockin ja kumppaneiden seikkailut todellisiin historiallisiin tapahtumiin ja paikkoihin.
Juhlavuoden suomalaisiin kirjajulkaisuihin saattaa vielä ehtiä kaiken hyvän lisäksi Hergén piirtämiä Quick ja Flupke -seikkailuja.
Hergé ja Tintti maailmalla ja kuun kamaralla - Tintin seikkailuja vuodesta 1929 lähtien Oulun pääkirjaston aikuisten osastolla 21.5.-2.6.