Jyrki Kataisen (kok.) hallitus varjeli Suomen AAA-luottoluokitusta kuin kruununjalokiveä. Myös Alexander Stubbin (kok.) hallitus on vannonut sen nimiin. Useita talouden kipeitä leikkauksia on perusteltu nimenomaan tarpeella säilyttää korkein mahdollinen luottoluokitus.
Nyt se on mennyt. Yksi merkittävimmistä luottoluokittajista, amerikkalainen Standard & Poor’s alensi juuri Suomen luottoluokituksen AAA:sta AA+:aan.
Suomen talouteen tällä ei ole käänteentekevää vaikutusta. Itse asiassa luottoluokituksen laskua on osattu odottaa jo pidemmän aikaa, ovathan talouden tunnusluvut sojottaneet alaspäin jo vuosia. Luokittaja perustelee luottoluokituksen laskua talouden heikoilla kasvunäkymillä.
Luottoluokituksen lasku on oire siitä, etteivät luokittajat ole vakuuttuneita poliitikkojen kyvystä ratkaista ongelmia. Talouden heikkoudethan ovat olleet tiedossa koko vaalikauden ajan. Päätöksiä on lykätty, ja sen jälkeen kun niitä on saatu tehdyksi, toteutus on jäänyt puolitiehen.
Euromaistavain Saksalla ja Luxemburgilla on enää korkein mahdollinen luottoluokitus. Hollanti menetti yhden A:n viime marraskuussa ja on nyt samalla viivalla Suomen kanssa. Suurimmalla osalla euromaista tilanne on tässä suhteessa heikompi.
Hollanti on hyvä esimerkki siitä, ettei luokituksen menetyksellä ole välttämättä kovin suuria suoria vaikutuksia. Se tiedetään, että valtion lainojen korot nousevat jonkin verran. Hollannissa nousu on ollut 1,02 prosentista 1,03:een prosenttiin.
Suomen on arvioitu menettävän 50–100 miljoonaa euroa vuodessa luokituksen alentumisen takia. Se on tietysti paljon rahaa. Mutta tilanne näyttää toisenlaiselta, kun sen suhteuttaa 1,8 miljardin euron korkomenoihin. Velkaahan valtiolla on kohta sata miljardia euroa.
Lisäksi vaikka valtio on kasvattanut lainanottoaan tasaisesti koko tämän vuosituhannen ajan, korkomenot ovat korkojen yleisen laskusuuntauksen vuoksi pienentyneet. Lähivuosina korkomenojen otaksutaan alenevan luokituksesta huolimatta, sillä korkeamman korkotason aikana nostettuja vanhoja lainoja vaihdetaan uusiin, alemman korkotason lainoihin.
Varsinainen päänvaiva liittyy luottoluokituksen laskun perimmäiseen syyhyn, heikkoihin kasvunäkymiin. Talous tuskin nousee tänä vuonna ja ensi vuoteen ollaan varautumassa lähes yhtä alavireisissä tunnelmissa. Euroopan komission arvion mukaan Suomea surkeampi tilanne EU-maista on vain Kyproksella.
Kansainvälistenluottoluokittajien toimia voidaan kyseenalaistaa. Ovathan keskeiset luokittajat amerikkalaisia voittoa tuottavia yrityksiä omine intresseineen ja sidoksineen.
Luottoluokittajat ovat kuitenkin osa kansainvälistynyttä talouden maailmaa, joten niitä ei voida tyystin sivuuttaa. Standard & Poor’sin arvio Suomesta sitä paitsi osuu oikeaan: talous on saatava kasvuun ja menot kuriin.
Pääkirjoitus