Miesten koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann arvostelee kovin sanoin "Nuori Suomi -ideologiaa", joka hänen mielestään pyrkii tasapäistämään urheilevat nuoret.
Nuori Suomi on sitoutumaton järjestö, jonka itse määrittelee tehtäväkseen lasten ja nuorten elämänilon ja hyvinvoinnin lisääminen liikunnan avulla. Dettmannin mielestä Nuoren Suomen suurin synti on lasten ja nuorten kilpailemisen rajoittaminen.
-- Urheilu on syntynyt siitä, että ihminen yrittää olla parempi tänään kuin hän oli eilen. Paremmuus on se, mihin ihmiset pyrkivät. Sitä ei voi urheilusta poistaa, silloin poistetaan urheilun perusolemus.
Nuoren Suomen kilpailutoiminnan suositusten mukaan sarjataulukot tai pistepörssit eivät kuulu 7--9-vuotiaiden joukkuelajeihin.
-- Tämä on ruotsalaista peruskoulumallia. Urheilussa nimenomaan pitää opettaa nuoresta pitäen, että on eritasoisia suorituksia, erilaisia sijoituksia. Ei sitä pidä mitenkään ylikorostaa, mutta sen pitää olla luonnollinen osa urheilua. Dettmannin mielestä kilpaileminen on nimenomaan lapsille tärkeä osa urheilua.
-- Tätä ei voi hallinnollisesti poistaa, sillä että syntyy joidenkin vanhempien kokemusten tai tunteiden kautta motiivi yrittää tasapäistää sitä. Ei meidän pidä vanhempina tulla hallitsemaan lasten maailmaa.
Nuoren Suomen yhteyspäällikkö Eija Alaja epäilee, onko Dettmann tutustunut Nuoren Suomen kilpailutoiminnan suosituksiin.
-- Nuori Suomi ei ole kilpaurheilun vastainen, vaan päinvastoin. Me nimenomaan haluamme lasten innostuvan kilpaurheilusta, Alaja vastaa.
-- Tiedämme, että lapset tykkäävät kilpailemisesta, sehän on urheilun suola.
Peliaikaa
Dettmann mainitsee konkreettisena syynä kritiikilleen säännön, jonka mukaan koripalloilun mikro- ja mini-ikäisten (alle 13-vuotiaat) piti pelata ja huilata kaksi pelijaksoa neljästä.
-- Tässä puututtiin urheilun sisäiseen dynamiikkaan, johon ei pidä puuttua.
Peliajan jakaminen onkin ollut yksi lasten joukkueurheilun ikuisuuskysymyksistä. Nuori Suomi kannattaa lasten peliajan tasaista jakamista.
-- Minun lähtökohtani on se, että joukkueessa pelaavat kaikki, jotka ovat ansainneet peliajan. Peliajan eteen pitää vähän uhratakin. On ihan selvä, että toiset pelaavat vähän enemmän ja toiset vähän vähemmän, Dettmann sanoo. Jalkapalloilussa on käytössä ns. puolen pelin takuu alle 12-vuotiaille. Sen mukaan jokaisen lapsen pitäisi saada pelata vähintään puolet ottelusta.
-- Toinen vaihtoehto on, että joukkue on keskenään sopinut keskenään pelisäännöissään, miten peliaika varmistetaan jokaiselle pelaajalle ottelu-, turnaus- ja kausitasolla, Palloliiton nuorisopäällikkö Marko Viitanen kertoo.
Tällaiset pelisääntökeskustelut ovat tulleet monien seurojen ohjelmaan juuri Nuoresta Suomesta.
-- Se on ennaltaehkäissyt monta peluuttamiskiistaa, Viitanen kiittää.
-- Jos nuori ei pääse pelaamaan puolta pelistä, hän on väärässä seurassa ja hänelle pitäisi pystyä tarjoamaan toinen seura, sanoo entinen maajoukkuejalkapalloilija Tommi Grönlund, joka on mukana Vantaan Jalkapalloseuran toiminnassa.
Nuoren Suomen Eija Alajan mielestä avain on joukkueiden koossa.
-- Haaste on se, että joukkueet eivät saisi olla liian suuria, jolloin kaikki pääsisivät pelaamaan paljon. Lapset myös kehittyvät hyvin eri tahtiin. Jos 12-vuotiaissa siinä vaiheessa lahjakkaimmat saavat eniten peliaikaa, niin erot vain kasvavat.
-- Lisäksi pitää muistaa, että kehittymistä varmasti tapahtuu paljon enemmän harjoituksissa. Siellä pitäisi pystyä eriyttämään toimintaa.
Eriyttämisen taide
Marko Viitasen mukaan jalkapalloilussa eriyttämistä toteutetaan harjoitusten sisällä, uusien taito- ja kykykoulujen avulla sekä tasojoukkueiden avulla. 12--15-vuotiaille tarkoitetuissa kykykouluissa seurat voivat jo valikoida nuoria. Tasojoukkueiden muodostamista Palloliitto suosittaa 14-vuotiaista ylöspäin.
-- Hyville yksilöille pitäisi pystyä tarjoamaan haasteellista ympäristöä jo pienestä pitäen, muuten me jäämme kelkasta. Mutta tehdäänkö eriyttäminen 8- vai 15-vuotiaana vai 11-vuotiaille osittain, siinä on se vaikea juttu, Tommi Grönlund sanoo.
-- Nämä ovat niin vaikeita juttuja, että huh huh. Joka kerta kun sanoo jotain, sohaisee johonkin ampiaispesään, Grönlund puuskahtaa.
Nuoren Suomen tavoite aiempaa useampien nuorten innostamisesta liikkumaan saa Dettmanninkin varauksettoman tuen.
-- On sääli, että liian harva pääsee liikuntaan käsiksi. Tässä moittisin suomalaista koululaitosta. Liikkuminen ja omaan kehoonsa tutustuminen kuuluu yhtä lailla perusoppiin kuin aakkosten oppiminen.
Ammattiurheilijoiksi tähtäävien ohjaamisen Dettmann haluaa pitää pelkästään lajiliittojen asiana. Heiltä vaaditaan niin paljon työtä, että Dettmannkin sanoo:
-- Voidaan kysyä, kohtaavatko pohjoismainen ihmiskäsitys ja huippu-urheilu enää toisensa. Mutta samalla voidaan kysyä, kohtaako pohjoismainen ihmiskäsitys ja mikään huipulle tähtäävä toiminta enää toisensa.