Ruotsilla pyyhkii nyt hyvin. Vaikka Suomi on kolmessakymmenessä vuodessa ottanut naapurin monella elämänalueella kiinni, lahden takaa voi edelleen ottaa mallia.
Ruotsi herättää Suomessa samaan aikaan sekä ihailua että kademieltä. Kummallekin tunteelle on taas tarjolla vahvistusta, sillä Ruotsilla menee nyt vallan mainiosti.
Vaikka Suomenkin talous on hyvässä kasvussa, Ruotsin vauhti on vielä pykälän verran kovempaa. Taannoisesta romahduksesta Ruotsi nousi Suomea ketterämmin. Naapurin valtiontalous oli jo viime vuonna käytännössä tasapainossa, ja edessä näkyy nyt ylijäämävuosia. Aiheestakin puhutaan Ruotsin talousihmeestä.
Niinpä Suomessa on perusteltua pohtia, olisiko täällä taas kerran otettava mallia lahden takaa. Päättyneellä viikolla lisänsä keskusteluun toi Elinkeinoelämän Valtuuskunnan Evan puheenvuoro "Heja Sverige -- mitä Suomi voisi oppia Ruotsilta politiikassa ja taloudessa (ja urheilussa)?".
Evan julkaisusta kun on kyse, ei ole yllätys, että raportti poimii esiin monia sellaisia ruotsalaisen yhteiskunnan piirteitä, jotka istuvat myös suomalaisen elinkeinoelämän pirtaan. Näihin kuuluu muun muassa veronkevennysten jatkaminen. Kun valtiontalous on jo valmiiksi mallillaan, ei veronkevennysten tiellä eteneminen ole Ruotsin porvarihallitukselle edes vaikeaa. Eri asia on, kun budjetti perustuu jo lähtökohdiltaan miljardien velanottoon kuten nyt meillä.
On Suomi sitä paitsi mennyt paikoin pitemmällekin kuin Ruotsi. Kun Eva-raportti kehuu, että Ruotsissa on erityisen suurille omaisuuksille lempeä verotus, sanomatta jää, että Suomessa varallisuusverotus poistettiin jo vuonna 2006.
Koulutuksessa raportti nostaa esiin ruotsalaiset yksityiset vapaakoulut. Ihan ensimmäisenä Suomesta ei kuitenkaan kannata matkustaa meren yli ottamaan koulujärjestelmän mallia. Perusteluksi riittää oppimistulosten kirkas ero Suomen eduksi.
Julkaisun paras antia on urheilutermiä käyttäen mentaalipuolen kysymysten analysointi, siis sen pohdinta, miten asenteiden ja ajattelutapojen erot selittävät Ruotsin menestystä. Meillähän esimerkiksi virnuillaan usein ruotsalaiselle keskustelevalle ja siksi jäykemmälle päätöksentekotavalle. Samalla unohtuu, että tuon toimintamallin vahvuus on osallistujien sitoutuminen päätöksiin. Kun suomalaistyyppinen jälkikäteisjurputus on eliminoitu, päätösten käytännöksi siirtäminen tapahtuu nopeasti.
Merkillepantava on sekin havainto, että "yleinen positiivisuus, huomaavaisuus, suvaitsevaisuus, välittäminen ja tasa-arvo ovat naapurissa korkeammassa kurssissa". Nuo piirteet -- tai niiden puuttuminen -- luovat äkkiä leimaa kokonaisiin kansakuntiin.
Pohdintaan haastaa myös se raportin esiin nostama ajatus, jonka mukaan suomalaiset osaavat kyllä innovoida, mutta eivät tuotteistaa eivätkä luoda myyviä brandeja. Tässä kohdassa parhaita todisteita ruotsalaisten ylivoimasta ovat IKEA sekä Ruotsin nousu yhdeksi johtavista vaatemuotimaista.
Noiden läpimurtojen takana ovat raportin mukaan muun muassa itseluottamus, ennakkoluulottomuus ja uskallus niin lähdössä maailmalle kuin toimintojen rahoittamisessa. Eivät aivan mahdottomia asioita opittavaksi meilläkin.