Tutkijat ja poliisijohto ovat ymmällään henkirikosten määrän rajusta kasvusta parin "normaalin" vuoden jälkeen. Kuluvan vuoden lokakuun loppuun mennessä niitä on tullut poliisin tietoon jo parikymmentä enemmän kuin koko viime vuonna.
Sekin on jo tiedossa, että marraskuu synkentää tilastoja entisestään.
Helpoin selittäjä olisi maaliskuun alussa tapahtunut viinan hinnan halpeneminen. Poliisijohtaja Jorma Toivanen sisäministeriön poliisiosastolta ei ole kuitenkaan valmis pistämään ongelmaa oikopäätä halvan alkoholin piikkiin.
"Asia vaatii tarkempia tutkimuksia ja vähän pitemmän ajan seurantaa. Se on kuitenkin selvää, että alkoholin kulutuksen kasvaessa myös väkivalta lisääntyy", poliisijohtaja Toivanen sanoo.
Halvan viinan pelättiin lisäävän myös rattijuoppojen määrää. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut.
"Ratsiatutkimuksen perusteella heidän määränsä on jopa vähentynyt viime vuodesta", Toivanen sanoo.
Lievemmät pahoinpitelyrikokset ovat lisääntyneet kymmenisen prosenttia viime vuoteen verrattuna.
Viina vaikuttaa
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkija Martti Lehti on yhtä epäileväinen halpaviinan osuudesta henkirikollisuuden tämänkertaiseen äkilliseen lisääntymiseen.
"Se voi olla yksi selittäjä. Henkirikoksia tehtiin kuitenkin normaalia enemmän jo alkuvuodesta ennen hintojen laskua. Voimakkain kasvu ajoittui tammi-maaliskuulle, mutta sittemmin se on tasaantunut", hän sanoo.
Viinalla on hänen mukaansa kuitenkin perinteisesti suora yhteys suomalaiseen väkivaltaan. Jopa 80 prosenttia henkirikoksista tehdään humalapäissä. Lähes yhtä useassa tapauksessa myös uhri on juovuksissa.
Lehti muistuttaa myös, että väkivaltarikokset lisääntyivät räjähdysmäisesti sekä kieltolain purkamisen että keskioluen vapauttamisen jälkeen.
Oulussa synkkää
Oulun läänissä henkirikoksia on tullut poliisin tietoon lokakuun loppuun mennessä kaikkiaan 11. Määrä on liki kolminkertainen viime vuoteen verrattuna.
Lääninpoliisijohtaja Erkki Haikola sanoo lukuja murheellisiksi, mutta ei silti mitenkään poikkeuksellisiksi.
"Oulun läänissä tehdään keskimäärin 15 henkirikosta vuodessa. Viime vuosi oli poikkeus, ja määrä jäi neljään", Haikola sanoo.
Törkeä väkivaltarikollisuus on keskittynyt läänissä Ouluun. Tuorein ja törkein tapaus on kaupungin keskustan tuntumassa kesäkuussa tehty kolmoissurma.
"Oulussa on runsaasti syrjäytyneitä ja alkoholisoituneita miehiä. He ovat perinteisesti mukana väkivaltarikollisuudessa - sekä tekijöinä että uhreina", Haikola sanoo.
Kova tavoite
Henkirikoskuolleisuus on Suomessa 2-3 -kertainen verrattuna Euroopan unionin jäsenmaiden keskiarvoon ennen unionin toukokuussa tapahtunutta laajentumista. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa on tehty keskimäärin 140-150 henkirikosta vuodessa.
Valtioneuvoston vasta hyväksymässä sisäisen turvallisuuden ohjelmassa tavoitteeksi on asetettu henkirikosten määrän vähentäminen alle sataan vuonna 2007.
Poliisijohtaja Jorma Toivanen myöntää, että tavoite on kova.
"Syrjäytyneet ja alkoholisoituneet keski-ikäiset miehet tekevät yli puolet henkirikoksista. He ovat se kohderyhmä, johon meidän tulisi vaikuttaa. Yksittäisen viranomaisen toimesta se ei onnistu", Toivanen sanoo.
Alueellisia eroja
Kuolemaan johtaneen väkivallan alueelliset erot ovat suuret. Viime vuosina ne ovat vain jyrkentyneet. Eniten henkirikoksia tehdään asukaslukuun suhteutettuna Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan Suomen kymmenestä väkivaltaisimmasta kaupungista peräti kahdeksan sijaitsee Itä- ja Pohjois-Suomessa.
"Näiden seutujen sekä sosiaalinen että taloudellinen tilanne on huonompi kuin muualla. Henkirikokset ovat vähempiosaisten rikollisuutta", huomauttaa tutkija Martti Lehti oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta.