Henkirikos ei välttämättä estä tekijää toimimasta lääkärinä. Lääkärilehden haastattelema Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (TEO) apulaisjohtaja Tarja Holi kertoo, ettei ole olemassa sääntöä, joka kieltäisi suoraan henkirikoksesta tuomitun toimimisen lääkärinä. Kaikki tapaukset harkitaan erikseen.
Ruotsissa asiasta on kohistu viime syksyn ajan, kun murhatuomion kärsinyt mies aloitti lääketieteen opinnot. TEO:n lakimiehen Nella Korhosen mukaan sama olisi periaatteessa mahdollista myös Suomessa. TEO:lla ei ole oikeutta vaatia lääkärinoikeuksien hakijalta rikosrekisteritietoja.
Myös ammatissa jatkaminen henkirikostuomion kärsimisen jälkeen on Suomessa mahdollista. Holin mukaan käräjäoikeudet ovat velvollisia ilmoittamaan heille lääkäreitä koskevat tuomiot, jos rikos on tehty ammattia harjoitettaessa. Sen sijaa vapaa-ajalla tapahtuneet rikokset eivät välttämättä tule TEO:n tietoon. Niistä tiedottavat potilaat ja työnantajat.
Holi korostaa TEO:n harkitsevan tapauskohtaisesti, poistaako se tuomitulta lääkäriltä oikeudet vai rajoittaako se niitä.
Kuka saa toisen mahdollisuuden
Turun yliopiston psykiatrian dosentti Jyrki Korkeila ei sallisi henkirikoksesta tuomitun toimia lääkärinä. Korkeila ei kuitenkaan vaadi lääkäriltä täysin puhdasta rikosrekisteriä, vaikka pitää sitä ihanteena.
Psykiatri Ilkka Taipale sen sijaa myöntää työskennelleensä taposta tuomitun lääkärin kanssa, eikä hän pitänyt lääkäriä ihmistä kummempana.
Ruotsissa aiheen ympärillä käy vilkas keskustelu. Kohu yltyi, kun julkisuuteen tihkui tietoja lääketieteen opiskelijan henkirikostaustasta. Syksyllä opintonsa Karolinskassa aloittanut mies oli tuomittu murhasta vankilaan 1999.
Viime syksynä hän oli vapauduttuaan läpäissyt lääketieteen pääsykokeet ja soveltuvuustestit. Mies kuului murhaa tehdessään uusnatseihin, ja nyt Ruotsissa pohditaan sitä, mikä on miehen nykyinen vakaumus. Toisaalta pelätään miehen opiskelijakavereiden ja henkilökunnan puolesta.
Ymmärtävimmissä kannoissa pohditaan, eikö jokaisen pitäisi saada myös toinen mahdollisuus.
