Päivän hyvä uutinen: henkirikosten määrä on laskussa. Maailmanlaajuinen pudotus alkoi jo yli 20 vuotta sitten ja näyttää jatkuvan edelleen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tehtiin vielä 1980-luvulla vuosittain noin yhdeksän henkirikosta 100 000 asukasta kohden, mutta 2000-luvulla enää alle kuusi.
Suomen vastaava luku on vajonnut 2,5:een, kun 1980-luvulla oltiin kolmessa. Suomessa tehtiin vuosina 1999 - 2008 yli sata henkirikosta vähemmän kuin vuosina 1989 - 1998.
Suunta on sama lähes kaikissa EU-maissa ja myös entisen Neuvostoliiton alueella.
"Myönteisen kehityksen takana on pitkälti väestön ikääntyminen, ainakin jos puhutaan kehittyneistä länsimaista. Keskimääräinen henkirikoksen tekijähän on edelleen parikymppinen nuorimies, Suomessa tosin vähän vanhempi", kertoo tutkija Martti Lehti Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta.
Lehden mukaan USA:n henkirikoslukuja rumensi 80- ja 90-luvuilla huumeiden - muun muassa crackin - räjähdysmäinen leviäminen ja sitä seurannut rikollisuus, Itä-Euroopassa taas vallitsevan yhteiskuntajärjestelmän romahdus.
2000-luvulla ollaan päästy selvemmille vesille, vaikka sitä onkin joskus vaikea uskoa.
"Ehkä ikääntymisestä johtuva vähennys olisi ollut täällä vielä suurempi, jos alkoholinkulutus ei olisi samaan aikaan noussut", Lehti pohtii.
Romahtaneet maat
Henkirikosten määrä on pudonnut myös suuressa osassa kolmannen maailman maita. Esimerkiksi maailman väkivaltaisemmaksi maaksi usein mainittu Etelä-Afrikan tasavalta on omien virallisten tilastojensa mukaan lähes puolittanut murhalukunsa sitten vuoden 1994, jolloin maan valkoinen rotusortohallinto kaatui lopullisesti.
Apartheid-hallinto sorti julmasti mustia, mutta vallanvaihdoksen jälkeen tulilinjalle joutuivat valkoiset. Maatiloille tehdyissä iskuissa kuoli vuosien varrella yli 3 000 valkoista maanviljelijää.
Vaikka Etelä-Afrikka on nyt vakaammassa tilassa, surmataan maassa yhä yli 29 500 ihmistä vuodessa. Se on enemmän kuin Imatran kaupungin väkiluku.
Etelä-Afrikan tilanne muistuttaa jossain määrin entisiä sosialistimaita. Myös niiden hallintojärjestelmä romahti 90-luvun alussa, mikä nosti henkirikosten määrän pilviin. Nyt tilanne on rauhoittunut: Itä-Euroopassa ei ole Eurostatin tilastojen mukaan yhtäkään maata, jossa ihmisten tappaminen olisi lisääntynyt kymmenen viime vuoden aikana.
Esimerkiksi Virossa henkirikosten määrä putosi vuosina 1998 - 2007 noin puoleen, 196:sta 93:een. Tallinna on silti edelleen selkeästi EU-alueen murhapääkaupunki numero yksi.
Aika näyttää, viekö lama kehitystä uudelleen huonompaan suuntaan.
Virossa työttömyyden arvellaan nousevan vielä kahden vuoden ajan. Tutkija ei yhdistäisi työttömyyttä automaattisesti nouseviin murhalukuihin.
" Suomessa henkirikokset kyllä lisääntyivät jonkin verran 90-luvun alussa, mutta on epäselvää, johtuiko ilmiö ennemminkin rajojen aukeamisesta kuin työttömyydestä. Asiaa ei ole kunnolla tutkittu", Martti Lehti sanoo.