Kalevan luetuimpiin nettijuttuihin on viime päivinä kuulunut vuonna 2016 murhatun naisen omaisten tilitys siitä, kuinka rikoksentekijällä tuntuu olevan enemmän oikeuksia kuin uhrin omaisilla.
Vuoden 2016 elokuussa vankimielisairaalasta karannut mies tappoi naisen tämän kotitilalla Loviisassa. Mies ei tuntenut uhria ennestään.
Nainen asui hevostilallaan yksin. Omaiset saivat surun ja murheen keskellä selvitettäväkseen tilan käytännön asiat. He yllättyivät siitä, kuinka hankalaa oli saada korvauksia. Heidän mielestään rikoksen tekijällä on enemmän oikeuksia kuin uhrin omaisilla.
Nyt omaiset tilittävät kokemuksiaan kirjoituksessa, joka leviää kovaa vauhtia sosiaalisessa mediassa. Pelkästään Kalevan nettisivuilla jutulla on ollut liki 30 000 lukijaa ja sitä jaetaan runsaasti.
Valtiokonttori ei kommentoi yksittäistä tapausta, mutta vastaa yleiselle tasolla.
Onko todellakin niin, että rikoksen uhrina kuolleen omaiset voivat jäädä lähes täysin ilman korvauksia, jos tekijä on syyntakeeton tai varaton, valtiokonttorin lakiasiainmies Pekka Syrjänen?
– Sillä ei ole merkitystä, onko tekijä syyntakeeton tai varaton. Korvaukset määräytyvät puhtaasti rikosvahinkolain mukaan riippumatta siitä, maksaako korvaukset rikoksen tekijä vai valtio. Käytännössä kuolemantapauksen johdosta maksetaan hautajaiskulut ja elatuksen menetystä tai erityisen läheisille omaisille sairaanhoitokustannuksia.
Jos korvauksia ei ole tullut, mikä voi olla syynä? Omat vakuutukset?
– Tavallaan. Kaikki mitä tulee vakuutuksista, vähennetään rikosvahinkolain perusteella maksettavista korvauksista.
Miksi oikeudenkäyntikuluja peritään takaisin?
– Pelkkiä oikeudenkäyntikuluja ei korvata. Oikeudenkäyntikuluja maksetaan erikoisvahinkolain perusteella silloin, kun korvauksenhakija saa jotakin muutakin korvausta, jota rikosvahinkolain perusteella maksetaan. Jos niitä ei makseta, oikeudenkäyntiä ei korvata.
Entä milloin rikosvahinkolain mukaisia korvauksia ei makseta, vaikka rikos olisi tapahtunut?
– Yksi yleisimmistä syistä on, että on tuomittu vain kärsimysten ja oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen. Kärsimyksen korvaaminen valtion maksamana poistui rikosvahinkolaista 1.1.2006. Syytetyltä sitä voi oikeudessa edelleen hakea.
Miksi valtion maksamasta kärsimyskorvauksesta luovuttiin?
–Rikosvahinkolain uudistuksen yhtenä tavoitteena oli, että aineettomien etujen korvauksista luovutaan ja korvataan enemmän reaalisia kustannuksia.
Kävikö näin?
- Kyllä, rikosvahinkolain perusteella maksettujen korvausten summa on kasvanut tuplaksi sen jälkeen.
Onko järjestelmä sekava?
– Ei missään tapauksessa. Siitä voidaan tietysti aina keskustella, onko se riittävä.
Kehitysjohtaja Jaana Koivukangas Rikosuhripäivystyksestä, kuinka yleistä kirjoituksen kuvaama omaisten karu kokemus on?
– Jokainen tilanne on yksilöllinen. Valitettavasti kuvattu surullinen tilanne ei ole ainoa laatuaan.
Yllättikö siinä mikään?
– Ei varsinaisesti. Kun tarvitaan monenlaista apua, on vaarana, ettei paikkakunnalta löydy asiantuntemusta kaikkiin tilanteisiin.
Millainen on rikoksen uhrien omaisten asema Suomessa tällä hetkellä?
– Kansainvälisessä vertailussa verrattain hyvä. Henkirikoksen uhrin lähiomaiset ovat pääasiallisesti uhrin eli asianomistajan asemassa. Heillä on oikeus esittää vaatimuksia käsittelyn yhteydessä. Suurempi ongelma on, että osaaminen on hajallaan ympäri Suomea. Ei ole selkeää palveluketjua, jossa huomioitaisiin kaikki mahdollinen tuki.
Mitä tapahtui
2016 Kellokosken psykiatrisesta sairaalasta karannut vanki tappoi Loviisassa entisen kotinsa nykyisen asukkaan veitsellä.
Oikeus jätti miehen rankaisematta syyntakeettomana.
Kärsimyskorvauksia määrättiin 18 600 euroa sekä oikeudenkäynti- ja muita kuluja 23 000 euroa. Mies on varaton ja kor-vaukset maksaa valtio.
Omaisten mukaan juuri mitään ei ole saatu.
