Hen­ki­lö­työ­vuo­sis­sa on iso vinouma

"Valtio on tällä hetkellä meille vuositasolla velkaa 17 henkilötyövuotta. Jos se muutetaan raa´aksi rahaksi, se tekee 241 927 euroa eli melkein neljännesmiljoonan", tilitti Oulun teatterinjohtaja Ahti Ahonen esityskauden avajaisissa maanantaina.

Kaksi paluumuuttajaa. Oulun kaupunginteatterin uudet nuoret näyttelijät Antti Launonen ja Merja Pietilä.
Kaksi paluumuuttajaa. Oulun kaupunginteatterin uudet nuoret näyttelijät Antti Launonen ja Merja Pietilä.
Kuva: Peura Pekka

"Valtio on tällä hetkellä meille vuositasolla velkaa 17 henkilötyövuotta. Jos se muutetaan raa´aksi rahaksi, se tekee 241 927 euroa eli melkein neljännesmiljoonan", tilitti Oulun teatterinjohtaja Ahti Ahonen esityskauden avajaisissa maanantaina.

Ahosella oli kainalossaan tuoreet teatteritilastot. Niissä Oulun kaupunginteatterin kohdalla on kyseinen erotus valtionosuusperusteeksi myönnettyjen ja todellisten henkilötyövuosien välillä.

"Oulun kaupunginteatteri on yksi niistä teattereista, jotka kärsivät eniten siitä, ettei opetusministeriö saa riittävää henkilötyövuosimäärää jaettavakseen suomalaisille teattereille", Ahonen totesi

Henkilötyövuosia on jaettavana 56 teatterille yhteensä 2 469. Vajausta on useilla: Tampereen Työväen Teatterilla miinusta on 27, Helsingin kaupunginteatterilla 13 ja Oululla 17 henkilötyövuotta.

Henkilötyövuoden yksikköhinta on valtion budjettiesityksessä 14 231 euroa, kun se tänä vuonna oli 11 680 euroa. Yksikköhinta nousee asteittain kolmen vuoden aikana, mistä on sovittu jo edellisen hallituksen aikana.

"Jos henkilötyövuosimäärämme pysyy samana, niin valtion velka kumuloituu koko ajan. Valtio velkaantuu meille katalalla tavalla. Kehitys on huolestuttava ja henkilötyövuosijärjestelmä pulmallinen", Ahonen ynnäsi.

Valtionosuusjärjestelmän jälkeenjääneisyydestä puhutaan Suomen Teatterit ry:n seminaarissa Tampereen Teatterikesässä lauantaina.

Oulun kaupunginteatteri on Suomen kuudenneksi suurin teatteri henkilötyövuosien määrällä mitattuna.

Esityskertoja Oulun kaupunginteatterilla oli vuonna 2006 neljänneksi eniten. Helsingin kaupunginteatterilla oli 1 236 esitystä, Suomen Kansallisteatterilla 813, Linnateatterilla 442 ja Oulun kaupunginteatterilla 415.

"Eli Oulun kaupunginteatteri on todella merkittävä teatteri suomalaisella teatterikartalla."



Karoteenia ja kalsiumia


Oulussa nähdään kevätkaudella ensimmäistä kertaa Molièren komedia Luulosairas.

"Luulosairas on tänä päivänä yllättävän ajankohtainen. Wellness eli hyvinvointi on ihmisille niin iso asia. Ajattele, mitä hemmetin hivenaineita kaikki syövät. Ihmiset läähättävät terveytensä perässä ja miettivät pakkomielteisesti, pitääkö syödä karoteenia vai kalsiumia, minkälaisia hoitoja pitää ottaa ja mitä liottaa", perustelee Ahonen.

Luulosairaan vastakappaleeksi tulee toinen klassikko, Aiskhyloksen,Sofokleen ja Euripideen näytelmistä dramatisoitu Elektra. Dramaturgi ja suomentaja on Seppo Parkkinen.

"Tämä on kokonaisuus, jota ohjaaja Kaisa Korhonen on himoinnut pitkään", Ahonen paljastaa.

Juha Hurmeelle Ahonen tarjosi Teuvo Pakkalaa jo vuosi sitten.

"Hurme sai siitä tulen ryysyihin. Hän käy Pakkalan tuotannon läpi ja kirjoittaa oman sovituksen. Lastennäytelmää siitä ei tule. Eläköitymässä olevalle näyttelijälle Tuula Meisaarelle tulee Pakkala-kokonaisuuteen erityistehtävä."



Oulu sai omiaan takaisin


Oulun kaupunginteatterissa aloitti kaksi uutta näyttelijää: Merja Pietilä (30) ja Antti Launonen (27). Molemmat ovat Teatterikorkeakoulun käyneitä ja syntyisin Oulusta.

Merja Pietilä työskenteli ennen Oulua neljä vuotta Helsingin kaupunginteatterissa.

"Suurin syy paluuseen on se, että pääsisin Oulussa tekemään paljon töitä ja mahdollisimman monipuolisesti. Se houkuttaa."

Pietilä arvostaa korkealle sen, että Oulun kaupunginteatteriin kiinnitettiin vuosi sitten ohjaaja Heta Haanperä ja dramaturgi Jukka Heinänen suoraan teatterikoulusta.

"Harvassa paikassa luotetaan näin rohkeasti nuoriin. Se on hieno juttu."

Merja Pietilä on kirjoittanut ylioppilaaksi Madetojan musiikkilukiosta. Hän on harrastanut teatteria ja tanssia Oulun taidekoulun näytelmäkerhossa, Oulun nuorisoteatterissa ja Oulun Tanssistudion ryhmässä.

Antti Launonen valmistui Teatterikorkeakoulusta keväällä 2006. Viime kauden hän näytteli Mikkelin teatterissa.

"Kotikaupunkiin on oikein mukava palata. Oulun teatteri on hirveän hyvä talo ja täällä on hyvä ohjelmisto."

Launosella oli Mikkelissä rankka työtahti. Hän teki kaksi miespääosaa ja lauloi kahdessa musikaalissa. Launonen nähtiin Frank Sinatrana Marilyn-musikaalissa, tuomari Soratienä Hella Wuolijoen Juurakon Huldassa ja Katurian Katurianina Martin McDonaghin Tyynymies-näytelmässä.

"Tahti taitaa minulla itse asiassa himpun verran hellittää Oulussa", Launonen arvelee.

"Viime kesänä olin mukana kahden elokuvan kuvauksissa. Minulla on miespääosa Olli Ylisen ohjaamassa koko illan elokuvassa Korkein oikeus. Roolinimeni on Noa. Lisäksi kävin tekemässä pienen roolin Åke Lindmanin Tali-Ihantala 1944 -sotaelokuvaan, joka saa ensi-iltansa 7.12."

Launonen kertoo näytelleensä pikku pojasta asti. Hän kävi Kuusiluodon lukion ja esiintyi Oulun nuorisoteatterissa ja Oulun Työväen Näyttämön lastennäytelmässä Ahmed Ahneen syntymäpäivä.

Ensi työkseen Merja Pietilä ja Antti Launonen ovat Oulussa mukana Niskavuoren Hetassa, jonka ohjaa Sina Kujansuu. Antin rooli on olla Hetan salaisen ihailun kohde Santeri Lammentausta.