Vuokratyövoiman käyttö on viime vuosina yleistynyt Suomessa. Se myös lisääntyy edelleen olennaisesti, ennakoi Elinkeinoelämän keskusliitto EK viime kuussa julkistamassaan työvoimatiedustelussa.
Vuokratyövoimaa välittää Suomessa nykyisellään satoja vuokrausalan yrityksiä. Myös työhallinto on tullut henkilöstövuokrausbisnekseen jäädäkseen.
Työhallinnon henkilöstövuokrauksen liikevaihto on kasvanut viime vuosina vakaasti. Viime vuonna liikevaihto kipusi reiluun 7,2 miljoonaan euroon edellisvuoden 6,8 miljoonasta eurosta.
Näillä luvuilla työhallinnon pyörittämä bisnes jättää taakseen jo monta alan yksityistä yritystä. Henkilöstöpalveluyritysten liittoon kuuluvat yritykset yltävät keskimäärin 4-5 miljoonan euron liikevaihtoon, arvioi EK:n henkilöstöpalvelualan asiantuntija Minna Vanhala-Harmanen.
"Myös tälle vuodelle kehitysnäkymät ovat myönteiset", kertoo projektipäällikkö Tuija Laiho työhallinnon maksullisista erityispalveluista. "Meillä ei kuitenkaan ole tavoitteena kasvattaa liikevaihtoa hirvittävästi eikä laajentaa muutenkaan toimintaamme. Jatkamme sitä nykyisellään eli kuudessa työvoimatoimistossa noin 17 henkilön voimin."
Kokeilu lähti
laajenemaan
Työhallinnossa on harjoitettu henkilöstövuokrausta runsaat kymmenen vuotta. Toiminta aloitettiin kokeiluna Turun työvoimatoimistossa 1994, ja kokeilu laajeni Tampereelle ja Helsinkiin kaksi vuotta myöhemmin. Oulun, Porin ja Lahden työvoimatoimistoihin vuokraustoiminta ulottui 1999-2000. Vuokraus vakinaistettiin työhallinnon palveluihin vuoden 2003 alusta.
Tuija Laiho myöntää, että alan yksityisistä yrityksistä on aika ajoin esitetty kritiikkiä työhallinnon harjoittamaa bisnestä kohtaan, ja sitä on tutkittu myös Kilpailuvirastossa. Väitteitä on esitetty muun muassa siitä, ettei työhallinnon vuokraus toimisi kustannustehokkaasti, vaan valtion tuella, ja että vuokrauksessa käytettäisiin väärin työhallinnon tietojärjestelmiä vuokratyöntekijöitä etsittäessä.
"Väitteet on osoitettu paikkansa pitämättömiksi. Työhallinnon mukana oleminen antaa luotettavuutta koko henkilöstövuokrausalalle", Laiho huomauttaa.
Viime vuonna työhallinto sai noin 1 500 vuokraustoimeksiantoa ja se vuokrasi runsaat 1 200 työntekijää. Työsuhteen kesto oli keskimäärin 70 vuorokautta. Työsuhteiden pituudet vaihtelevat eri paikkakunnilla. Helsingin seudulla työsuhteet saattavat kestää yli 170 vuorokautta, Oulun seudulla ne ovat keskimäärin vain 22 vuorokautta.
Oulun seudulla väkeä on vuokrattu etenkin toimisto- ja elektroniikka-aloille, kertoo henkilöstökonsultti Leena Huhtala Oulun seudun työvoimatoimistosta.
Projektipäällikkö Laihon mukaan työvoimatoimistojen henkilöstövuokrauksen päätavoite on työllisyyden edistäminen. Tämän vuoksi työhallinnon henkilöstövuokraus ei peri rekrytointimaksua työnteettäjäyrityksiltä, jos värvätty jää yritykseen vakituiseen työsuhteeseen.
Työhallinnon vuokraamista henkilöistä noin 14-17 prosenttia sijoittuu vuokratyön avittamana "vakinaisempaan" tai vakinaiseen työsuhteeseen.
Esimerkiksi Oulun testi- ja tarkastusaseman toimistosihteeri Miia Kantola päätyi nykyiseen tehtäväänsä työvoimatoimiston vuokrauksen kautta. Autokatsastustalossa hän aloitti runsas vuosi sitten ensin harjoittelijana, ja kolmen kuukauden harjoittelujakson jälkeen hänet vakinaistettiin.
"Tämä osoittautui varsin vaivattomaksi tavaksi saada hyvää henkilökuntaa. Tällaisella alalla, jossa vaaditaan erilaisia lisenssejä, sopivan työntekijän löytäminen on erittäin tärkeää", varatoimitusjohtaja Yrjö Leinonen kertoo.