Terveydenhuollon henkilökunta näyttelee keskeistä roolia koottaessa Siikalatvan terveydenhuoltoa Haapaveden kaupungin varaan.
"Se nousee tai kaatuu siihen, miten henkilöstö saadaan mukaan. Se ratkaisee toiminnallisuuden ja taloudellisen hyödyn", korostaa kaupunginkamreeri Jouko Luukkonen Haapavedeltä.
Luukkonen on virkavapaalla kaupunginkamreerin tehtävästi elokuun loppuun saakka. Tänä aikana hän valmistelee puitteita kuuden kunnan - Haapaveden, Kestilän, Piippolan, Pulkkilan, Pyhännän ja Rantsilan - yhteiselle terveydenhuollolle.
Alueen terveydenhuolto on tarkoitus rakentaa niin, että siitä vastaa Haapavesi. Muut ostavat tarvitsemansa palvelut Haapavedeltä. Kussakin kunnassa säilyy oma terveysasema. Eri asia on, onko siellä lääkäriä joka päivä.
Lääkärin läsnäolo riippuu Luukkosen mukaan siitä, millaisen paketin kunta ostaa. Sovitaanko, että lääkäri on tavoitettavissa joka päivä vai esimerkiksi kolmena päivänä viikossa.
Jokaisen mukana olevan kunnan asukkaalle on uutta, että he voivat asioida missä tahansa alueen terveyskeskuksesta. Yöpäivystys tullee jatkumaan kahtaalla: Oulaskankaalla ja Oulussa.
Lääke lääkäripulaan
Kansallinen terveyshanke patistaa kuntia yhdistämään toimintojaan ja rakentamaan terveyskeskukset 20 000-30 000 asukkaan väestöpohjalle. Haapaveden alueella väkimäärä jää 17 000:een, mutta joka tapauksessa asukkaita on enemmän kuin kaksi kertaa alueen suurimman kunnan väkimäärä.
Terveyskeskusten yhdistämisen ajatellaan tekevän julkisista terveyskeskuksista nykyistä houkuttelevampia työpaikkoja lääkäreille. Haapaveden varaan rakentuvassa keskuksessa tulee olemaan 13 lääkärin virkaa.
Taustalla ovat taistelu terveydenhuollon kriisiä vastaan ja keinojen etsiminen siihen olennaisesti vaikuttavaan lääkäripulaan. Alueen kunnista ainoastaan Rantsilassa tilanne on hyvä. Siellä on kaksi virkaa, joilla on kolme hoitajaa. Muissa kunnissa, eikä vähiten tulevan keskuksen emäkunnassa Haapavedellä, pula puolestaan on arkea.
Menot kuriin
Rantsilan kunnanjohtaja Aimo Lehmikangas sanoo kuntansa tavoittelevan tehokkuutta joidenkin palveluiden tuottamiseen. "Peruslääkäripalvelut ja hammashuollon pystymme tuottamaan tehokkaasti yksinkin."
"Kaikki vaihtoehdot ovat vielä auki. Avoimin mielin lähdemme matkaan, ja aikanaan valtuusto ratkaisee, millaiseen yhteistyöhön olemme valmiit", hän toteaa.
Terveyskeskuksen odotushuoneesta tavoitettu Aaro Hinttala Haapavedeltä otaksuu kuntien yhteistyön olevan hyväksi terveydenhuollossa. Hän uskoo sitä kautta voitavan saavuttaa säästöjä. Hän ei moiti omaa terveyskeskusta, vaan kehuu palvelujen pelanneen hyvin aina silloin harvoin, kun hän on niitä tarvinnut.
Jouko Luukkonen ei lupaa terveydenhuoltomenojen laskua. Sen sijaan yhteistyön avulla menojen kasvua voidaan hänen mukaansa hillitä.