Rikoksesta epäillyn ei tarvitse pian enää uittaa sormiaan musteeseen, vaan hänen sormen- tai kämmenenjälkensä pyöräytetään lasin päällä ja skannataan suoraan poliisin tietojärjestelmään. Laite tunnistaa jäljet, jos kyseinen ihminen on rekisterissä jo ennestään. Väärät henkilötiedot eivät mene läpi.
Suomen poliisi siirtyy maaliskuussa digitaaliseen aikaan sormenjälkitunnistuksen ja kuvaamisen osalta. Käyttöön tulevat ensimmäisessä vaiheessa laboratoriotyöasemat digikameroineen sekä livescan- eli rekisteröintilaitteet, joilla voidaan ottaa sormenjäljet elektronisesti ilman mustetta.
Hieman myöhemmässä vaiheessa vuotta käyttöön otetaan myös liikuteltavat pikatunnistuslaitteet, joilla henkilöllisyys voidaan selvittää etusormen jälkien perusteella.
Uusi teknologia otetaan käyttöön suurimmissa kaupungeissa Oulua, Kajaania ja Rovaniemeä myöten.
Henkilötunnistus nopeutuu
Sormenjälkitunnistus on ollut automatisoitua jo 1989 lähtien, kun poliisin tietojärjestelmää uudistettiin. 2000-luvun alussa Suomi aloitti ensimmäisten maiden joukossa kämmenenjälkien siirtämisen tietokantaan.
"Tämä on iso uudistus, sillä saamme uuden AFIS- järjestelmän myötä lisää laitteita. Poliisi siirtyy nyt digitaaliseen aikaan", toteaa rikosylikomisario Esa Haaponiemi keskusrikospoliisista.
Poliisi ja rajavartiolaitos saavat käyttöönsä rekisteröintityöasemia, jonka avulla rikoksesta epäillyn sormen- ja kämmenenjäljet voidaan ottaa ilman mustetta optisen lukulaitteen avulla. Poliisipiireissä tehdään parhaillaan viimeisiä asennuksia uuteen järjestelmään.
Haaponiemen mukaan sormenjälkitunnistus nopeutuu ja siistiytyy. Sormenjäljet näkyvät rekisteröinnin jälkeen tietokannassa heti. "Kun meiltä kysytään rikospaikkajälkiä, on mahdollista, että rikollinen jää kiinni heti. Postitse lähetettyjen mustejälkien tutkimistulosten saamiseen saattaa mennä useita päiviä, joskus jopa viikko."
Mustetunnistuksesta ei luovuta täysin, sillä se toimii yhä varajärjestelmänä. Pienimmissä poliisipiireissä ei ole edes tarjolla muuta vaihtoehtoa.
Rikosylikonstaapeli Antti Tokola Oulun poliisista esittelee rekisteröintityöasemaa, johon syötetään jälkiä sormi sormelta, ja lopuksi otetaan vielä kämmenenjälki. "Tämä on erittäin helppokäyttöinen. Mustesormenjäljistä tulee helposti suttuisia. Skannerilla saadaan parempilaatuisia jälkiä. Samalla rikollisen kiinnijäämisen todennäköisyys suurenee", selvittää Tokola.
Laboratoriotyöasemia voidaan hyödyntää pikaisia toimenpiteitä vaativassa poliisitutkinnassa. Sen kautta voi toimittaa kuvattavia näytteitä rikospaikalta.
"Se oli mahdollista aiemminkin, mutta materiaali siirtyi poliisiverkon kautta hitaasti. Nyt se menee suoraan tietojärjestelmään, ja tutkija voi ottaa näytteen heti käsittelyyn. Kun kyseessä on esimerkiksi henkirikos, silloin on päästävä heti töihin", Esa Haaponiemi kertoo.
Langattomuus
lisääntyy
Poliisi saa käyttöönsä myös pikatunnistuslaitteita, jotka toimivat matkapuhelin- ja poliisiverkoissa. Laite on suurehkon kameran kokoinen ja sen avulla voidaan tunnistaa henkilö etusormesta otettavan jäljen perusteella.
Langattomuus on Haaponiemen mukaan tulossa yhä enemmän poliisin työhön mukaan. "Uusi järjestelmä antaa tähän hyvät mahdollisuudet. Tutkimuksia on kuitenkin helpompi tehdä laboratorio-olosuhteissa."
Uuden laitteiston myötä Suomen poliisi on maailmanlaajuisesti edelläkävijä. "Eri tunnistusmenetelmät täydentävät toisiaan, käytössä ovat myös DNA-tunnistus ja hajukoirat", muistuttaa Haaponiemi.