Suomen henkilöautoliikenne on vuosikymmenten ajan perustunut kahteen käyttövoimaan, bensaan ja dieseliin. Nyt tuo asetelma on murtumassa.
Myös auton omistaminen saattaa tulevaisuudessa harvinaistua.
Henkilöautoilu on Suomessa ja maailmalla ollut vuosikymmenet staattisessa tilassa. Niillä, jotka ajavat henkilöautoa, auto on tavannut olla oma. Meillä auto on kulkenut bensiinillä tai dieselillä.
Nyt tulossa näyttää olevan suuri muutos. Auton omistamiselle on tullut uusia vaihtoehtoja. Väistämätön muutos näyttää kohdistuvan myös ajokkien käyttövoimaan. Dieselin tulevaisuus henkilöautojen polttoaineena näyttää huterammalta kuin koskaan.
Dieselautojen suosio nousi myös Suomessa jyrkästi ennen viime vuosikymmenen vaihdetta, enimmillään puoleen ensirekisteröidyistä autoista. Dieselmoottorien hyvinä puolina opittiin tuntemaan muun muassa energiatehokkuus, ajo-ominaisuudet kaupungissa – ja ympäristöystävällisyys.
Nyt dieselmoottorien asema on vaakalaudalla, ja nimenomaan ympäristösyistä. Jos moottorien hiilidioksidi- ja hiukkaspäästöjä on saatukin kuriin, selättämätön ongelma ovat typenoksidipäästöt. Niiden takia moni suurkaupunki on jo asettanut tai suunnittelee rajoituksia dieselajokkien käytölle.
Nyt edessä on murros. EU:n sisämarkkinoista vastaava komissaari Elzbieta Bienkowska totesi kuukausi sitten, että dieselit eivät katoa yhdessä yössä mutta luultavasti ”nopeammin kuin kuvittelemme”.
Kehitys näyttääkin vahvimmin kulkevan kohti hybridi- ja sähköautoja. Uusi piirre on se, että täyssähköautoja on Suomessakin nyt alettu mainostaa myös tavallisille kuluttajille. Danske Financen tämänviikkoisen selvityksen mukaan joka viides suomalainen on valmis valitsemaan seuraavaksi autokseen sähkö-, kaasu- tai hybridiauton.
Täyssähköautojen läpilyöntiä Suomessa rajoittaa toistaiseksi pari seikkaa: autojen hinta sekä se, että yhdellä latauksella sähköautot kulkevat edelleen paljon lyhyemmän matkan kuin tavalliset autot yhdellä tankkauksella. Ensimmäiseen kohtaan valtio voi radikaalistikin vaikuttaa esimerkiksi verotuksella.
Sähköautoja tavallisten kuluttajien käyttöön tarjoaa myös osuuspankkien uusi palvelu, jossa autoa ei osteta vaan vuokrataan pitkäaikaisesti. Se, miten palvelu lyö läpi, on vielä näkemättä.
Ei olisi yllätys, jos omistamisen ja vuokraamisen välimaastoon esiteltäisiin vielä muitakin uusia malleja. Etenkin kaupungeissa uusi sukupolvi ei näe auton omistamista välttämättömäksi.
Raskaat ajoneuvot eivät näköpiirissä olevassa tulevaisuudessakaan kulje sähköllä vaan nestemäisillä polttoaineilla. Tämä antaa pelitilaa myös biopolttoaineiden kehittäjille ja tuottajille. Tämä saattaa myös olla se perusta, jonka varaan myös Suomeen suunnitellut suuret biopolttoaineiden tuotantolaitokset voi rakentaa.
Suomessa merkittäviä poliittisia linjanvetoja nähdään ensi elokuussa budjettineuvottelujen alla, kun liikenteen päästöjä ja eri käyttövoimien kohtelua pohtiva parlamentaarinen työryhmä jättää väliraporttinsa. Ehdotukset vaikuttavat useimpien suomalaisten autonkäyttäjien tuleviin ratkaisuihin.