Tänään on se päivä, kun itsenäisyyttä juhlitaan.
Voi kuunnella Sibeliusta, vetää kohmeisin sormin lippua tankoon, polttaa sinivalkoisia kynttilöitä, muistaa sankarivainajia, katsoa Tuntematonta, arvostella naisten tämänvuotisia juhlapukuvalintoja tai harrastaa muita hyväksi havaittuja itsenäisyyspäivän rituaaleja, jotka saavat aikaan isänmaallisuuden tunteen rintalastan alla.
Tänä itsenäisyyspäivänä yksi teema nousee kuitenkin ylitse muiden: talvisota.
Marraskuun lopussa tuli kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun talvisota syttyi. Merkkipaalua on muisteltu komeasti jo marraskuun lopulta lähtien, ja se on huomionsa ansainnut.
Sitä vastoin se ei ole ansainnut sitä keppihevosen roolia, jota sille on milloin miltäkin suunnalta tarjottu viimeisen vuoden aikana. Talvisodan henki on jo aikaisemmin luikerrellut urheilusanastoon, mutta nyt siitä näyttää tulleen ilmaus, jota voi käyttää jokaisessa vastoinkäymisessä, jonka ylipääsemiseksi tarvitaan yhteispeliä.
Talvisodan henkeä on vaadittu ihmisiltä muun muassa taantuman selättämiseksi, paperiteollisuuden työpaikkojen pelastamiseksi, eri yritysten säästöohjelmien läpiviemiseksi ja jopa sikainfluenssarokotusten järjestämiseksi.
Talvisodan henki siellä, talvisodan henki täällä. Ei se ihan näin pitäisi olla.
Talvisotavertaukset normaaliolojen ongelmatilanteisiin tuppaavat olemaan lapsellisia. Väkisinkin tulee mieleen, että kyse on joko mielikuvituksen tai suhteellisuudentajun puutteesta. Kokonaan oma lukunsa ovat nettipalstojen höyrypäät, jotka yrittävät verhota räikeintäkin rotuvihaansa isänmaallisuudeksi.
Isänmaallisuuden selässä on helppo käydä peitsi ojossa päin milloin mitäkin mörökölliä, mutta meillä, jotka emme sotaa ole kokeneet, ei oikeasti ole edellytyksiä ymmärtää silloista tilannetta. Näin ollen vertaukset talvisotaan ontuvat pahasti.
Talvisodan henkeä on peräänkuulutettu ihan valtion korkeimmasta johdosta lähtien. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen ehti verrata talousahdinkoa talvisotaan jo vuosi sitten. Eräässä puheenvuorossa hän puolestaan ilmoitti kuluttamisen olevan kansalaiselta isänmaallinen teko.
Viestin tarkoitus oli muistuttaa suomalaisia siitä, ettei ihan jokaista senttiä kannata kaiken kurjuuden keskellä jemmata sukanvarteen. Täysin ymmärrettävä kehotus valtiovarainministeriltä, mutta sanan isänmaallinen tilalle olisi kyllä sopinut paremmin esimerkiksi markkinaliberalistinen.
Jos sotaretoriikkaa on pakko harrastaa talouselämässä ja politiikassa, niin sen soisi olevan jotain muuta kuin talvisodan hengellä ratsastamista.
Sanoisivat vaikka, että mennäänpä tuon laman yli että heilahtaa.