Pääkirjoitus

Hen­gen­vaa­ral­li­nen muo­ti­vir­taus

Nuorten elämään on aina kuulunut rajojen etsiminen ja sääntöjen uhmaaminen. Sitä voi sanoa osaksi ihmisen normaalia kehitystä. Mutta kun tuo piirre tulee näkyviin liikenteessä, tavallinen ja terve ilmiö muuttuu hengenvaaralliseksi.

Nuorten elämään on aina kuulunut rajojen etsiminen ja sääntöjen uhmaaminen. Sitä voi sanoa osaksi ihmisen normaalia kehitystä. Mutta kun tuo piirre tulee näkyviin liikenteessä, tavallinen ja terve ilmiö muuttuu hengenvaaralliseksi.

Tiistain Kalevassa kerrottiin, että turvavyön käyttö ei kuulu nuorisokulttuuriin. Oululaisnuorista vain 60 prosenttia käyttää taajamissa turvavyötä. Samaan aikaan kaahailu autolla kuuluu etenkin monen nuoren miehen elämään. Kahden tekijän yhteisvaikutus tekee ilmiöstä erityisen vakavan. Todisteita tästä on saatu viime päivinäkin.

Kyse tuskin on siitä, etteivätkö nuoret kuljettajat ja matkustajat tietäisi, mitkä seikat lisäävät liikenneturmien riskejä. Niistähän puhutaan kouluissa ja autokouluissa, armeijassa ja oletettavasti lähes jokaisessa kodissa. Vaaroja ja jännitystä haetaan kuitenkin tietoisesti, ja se ei liikenteessä ole vaikeaa.

Tehokkaimpia ajattelun ravistelijoita ovat sen kaltaiset turmat kuin nähtiin Loimaalla viime viikolla. Se hillinnee lähiaikoina monen vanhemmankin kuljettajan kaasujalan painoa ja saa takapenkkiläisetkin käyttämään turvavyötä. Kuitenkin liikenneoppi pitäisi omaksua muilla keinoin. Se on selvästikin kova urakka.

Kannattaa muistaa, että jokainen liikenteessä oleva voi itse toimia esimerkkinä toisille, nuoremmille ja vanhemmille. Kiinnitänkö turvavyön aina lyhyilläkin matkoilla? Kevennänkö kaasujalkaa, jos sää heikkenee? Teenkö uhkarohkeita ohituksia? Ajanko päin "vanhoja punaisia"?

Turvavyön käyttämättä jättämisessä voi todella olla jopa muodinomaisia piirteitä. Siksi asenteet voivat hyvässä lykyssä muuttua myös parempaan suuntaan. Nuorisokulttuurin virtauksethan vaikuttavat siihenkin, miten suhtaudutaan huumeisiin tai vaikkapa pipon käyttöön. Ongelma on, että nuo virtaukset ovat arvaamattomia, ja niihin on vaikea vaikuttaa.

Laeilla ja säännöilläkin voidaan silti operoida. Olisiko tarpeen ottaa uudelleen käyttöön niin sanottu 80-lätkä, jota takavuosina jokainen tuore ajokortin haltija käytti ensimmäisen ajovuotensa ajan? Auton takaikkunassa pidetty merkki poistettiin vuoden 1996 alussa.

Vuonna 1999 valmistunut Liikenneturvan selvitys osoitti, että uusien kuljettajien nopeudet olivat lätkän poistamisen jälkeen nousseet liian korkeiksi siellä, missä tiekohtainen nopeusrajoitus on 100 tai 120 kilometriä. Se näkyi erityisesti suistumisonnettomuuksien kasvuna. Liian kovista nopeuksista on nytkin pitkälti kysymys.

paakirjoitus@kaleva.fi