Valta Suomessa on vaivihkaa ajautumassa kokonaan hengenmiehille. Puhemies Paavo Lipponen julistautui Moosekseksi jo vuosia sitten. Nyt on itse Aatos Erkko nimennyt pääministeri Matti Vanhasen kalvinistiksi uskonpuhdistaja Johannes Calvinin mukaan. Luterilaisesta Suomesta katsottuna tämä Calvin oli vääräoppinen, sillä hän putsasi uskoa aivan eri tavalla kuin Martti Luther - lieneekö ollut edes demari.
Joka tapauksessa näissä nimityksissä on vinhaa perää. Mooseksella oli hidas puhe ja kankea kieli, ja hän johdatti napisevan kansansa sen ajan EU:hun, muttei itse päässyt sinne koskaan - kuten ei Lipponenkaan. Calvin puolestaan oli sitä mieltä, että kaikki on ennalta määrättyä, joten ei paljon kannata hötkyillä - eikä Matti Vanhastakaan voi juuri hötkyilystä syyttää.
Kun maamme vatikanisoimisessa on päästy näinkin hyvään alkuun, kysymys kuuluu: kenet kanonisoidaan seuraavaksi? Tarjolla on kokonainen tokka vielä käyttämättömiä hengenmiehiä ja ehkä jokunen nainenkin, Johannes Kastajasta Pyhään Sylviin.
Jos mennään parlamentaaristen voimasuhteiden mukaisessa järjestyksessä, seuraava nimitettävä lienee kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen. Hän on vähän nuorenlainen kirkkoisäksi, mutta eiköhän hänestä köyhän miehen Lutherin saa, onhan hänet valittu nimenomaan vahvistamaan kokoomuslaisten uskoa itseensä. Sitä paitsi hän on sen verran eri linjoilla kuin kalvinisti-Vanhanen, että kunnon oppiriitakin saadaan aikaan, kun Katainen käy naulaamassa teesinsä kepun puoluetoimiston oveen.
Vihreitten puheenjohtaja Osmo Soininvaara on ilmetty Raamatun Sakkeus - ellei Leniniä lasketa kirkkoruhtinaaksi. Sakkeushan oli pieni mies, joka kiipesi puuhun, siis aivan samoin kuin vihreät luonnonsuojelijat Jerisjärvellä, Kessissä, Porkkasalossa ja Kuusamossa.
Jobin virka kuuluisi protokollan mukaan työministeri Tarja Filatoville hänen virka-asemansa takia, mutta koska Job oli mies ja toi aina jobinpostia, valtakunnanjobiksi valittaneen valtiosihteeri Raimo Sailas.
Entäs sitten nämä edellä mainitut Johannes Kastaja ja Pyhä Sylvi? Herra Kastaja on tietysti oikeusministerimme, joka tuon tuostakin arvostelee lainoppineita ja muita fariseuksia ja on jo nimeltäänkin melkein valmis: Johannes Koskinen.
Pyhän Sylvin asemasta taas kisailevat aika tasavahvasti presidentti Tarja Halonen ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes. Hieman yllättäen vaaka näyttää kallistuvan Siimeksen puolelle. Siihen on kaksi painavaa syytä. Ensinnäkin Pyhä Sylvi on aivan liian vähäinen titteli Tarja Haloselle, joka valittaneen ihmiskunnan kantaäidiksi, Eeva von Paratiisiksi, mikäli hän vain päättää ryhtyä siihen virkaan ehdokkaaksi ja Pentti Arajärvi suostuu virkaatekeväksi Aatamiksi. Toinen syy Suvi-Annen pyhään sylviyteen on se, että varsinkin silloin kun hän ministerinä puhkesi puhumaan hallituksessa, muilla ministereillä oli tapana lyödä otsaansa ja huudahtaa: "Voi Pyhä Sylvi!" Eikä tilanne ole juuri muuttunut oppositiokaudellakaan.