Oulu
Pappien lisäksi muutkin kirkon hengellistä työtä tekevät vihitään virkaan eliniäksi, mikäli kirkon virkarakennetta pohtineen komitean ehdotus hyväksytään. Parhaillaan Turussa koolla oleva kirkolliskokous keskustelee ehdotuksesta perjantaina. Mikäli uudistukselle näytetään vihreää valoa, se etenee valmisteluun ja tulee voimaan aikaisintaan muutaman vuoden kuluttua. Ehdotus koskettaa kirkon noin 3500 työntekijää.
"Tärkein asia on poistaa nykyinen hajanaisuus hengellistä työtä tekevien väliltä ja saattaa kaikki yhteisen hengellisen viran piiriin", perustelee virkarakenneuudistuskomitean puheenjohtaja, Lahden Launeen seurakunnan kirkkoherra Jaakko Ripatti. Hän toteaa, että hengellistä työtä tekevät pappien ohella myös kanttorit, diakonit, diakonissat, lehtorit, lähetyssihteerit ja lapsi-ja nuorisotyönohjaajat, mutta toisistaan hajallaan. Heidät on tarkoitus saattaa yhteisen diakonaatin viran alle. Piispa vihkisi diakonaatin työntekijät.
Ripatin mukaan paikallisseurakunnissa muodostettaisiin papiston ja diakonaatin hengellisen työn tiimejä. Vihkimys ei vaikuta työntekijöiden asemaan esimerkiksi niin, että viranhaltijat voitaisiin yhtäkkiä määrätä siirtymään toiseen paikkaan, Ripatti vakuuttaa. Palkkaukseen tai muihin virkaehtoasioihin mietintö ei ota kantaa.
Mietintö "Palvelijoiksi vihityt" luovutettiin arkkipiispa Jukka Paarmalle elokuun lopussa. Paarman mukaan kirkon eri virkaryhmille on löydettävä selvä teologinen identiteetti.
Ei pappisviran esiaste
Diakonaatin virat eivät kilpaile pappisviran kanssa, eivätkä ole pappisviran esiasteita. "Eri työntekijäryhmien tehtäväkuvat säilyvät sellaisenaan, se oli kirkolliskokouksen meille antama toimeksianto", Ripatti painottaa.
Virkoja ei sulauteta toisiinsa eikä tehtäviä siirretä toisille. Diakonaatin viranhaltijoille voidaan kuitenkin antaa nyt pappien hoitamia tehtäviä, kuten saarnaaminen, ehtoollisella avustaminen, sanajumalanpalveluksen toimittaminen, siviiliavioliiton siunaaminen sekä hautaan siunaaminen.
Uudistuksella ei ensisijaisesti tavoitella kirkon parempaa houkuttelevuutta työpaikkana. Se vahvistaa kuitenkin työntekijöiden roolia ja voi näin lisätä työviihtyvyyttä, Ripatti arvelee. Vihkiminen tarkoittaa elinikäistä sitoutumista kirkon uskoon samoin kuin nykyisin papeilla. Elinikäinen sitoutuminen kirkkoon koetaan Ripatin mukaan hengellisyyttä vahvistavana. Se tuo myös uusia oikeuksia, esimerkiksi äänioikeuden piispan ja lääninrovastin vaaleissa sekä edustuskiintiön hiippakuntakokoukseen, kirkolliskokoukseen ja kirkkohallitukseen.
Komitean mukaan ketään jo virassa olevaa ei voi pakottaa ottamaan vihkimystä. Kymmenen vuoden siirtymäajan jälkeen kaikilta hengellistä virkaa hakevilta edellytetään vihkimystä. Ripatti pitää vihkimyksen sisältämää elinikäistä sitoutumista hengellisen työn tärkeänä osana. "Se on vaativa ja velvoittava, ei mikään leikkivihkimys. Kyllä se on suuri askel, ja vaatii vahvan sisäisen kutsumuksen."