Puolustusvoimien hengelliseen työhön käytettävien oppituntien määrä putosi varusmiespalvelu-uudistuksen yhteydessä, kun varusmiesten lyhin palvelusaika laski kahdeksasta kuukaudesta kuuteen. Oppituntien määrän vähenemistä ei koeta uhkana hengelliselle työlle, sillä kirkon palveluille riittää kysyntää myös tulevaisuudessa.
"Tällä hetkellä meillä on molempien kansankirkkojemme ja oman organisaatiomme vahva tuki takana. Suomalaisia sotilaspappeja on ollut miesten mukana 1500-luvulta lähtien ja käytännöllisesti katsoen myös lähes kaikissa Euroopan valtioissa tehdään kirkollista työtä armeijassa", muistutti kenttäpiispa Hannu Niskanen Kajaanissa.
Varusmiespalveluksen aikana kirkolla on mahdollisuus tavoittaa suomalaisia nuoria miehiä, joita ei sunnuntaiaamuisin kirkonpenkissä nähdä. Suurin osa hengellisestä työstä tehdään harjoituksissa miesten keskuudessa käytännön tasolla arkipäivän asioista jutellen.
"Valtio ei kutsu ihmisiä sotaväkeen tehdäkseen heistä uskovaisia, mutta myös hengellinen tuki on armeijassa tarjolla varusmiehille ja henkilökunnalle. Nuorille armeija on erityistilanne elämässä. Nuorukainen voi olla ensimmäistä kertaa pidempään kotoaan poissa ja tyttöystävien asettamat paineet ovat suuria. Eniten sotilaspapit kuuntelevat juuri nuorten miesten seurusteluhuolia", totesi Niskanen.
Puolustusvoimien hengellisille päiville Kajaaniin on kokoontunut noin 200 henkilöä torstain ja perjantain ajaksi. Puolustusvoimien hengellisestä työstä vastaa vuosittain 26 sotilaspappia, 15 osa-aikaista ja noin 30 varusmiespalvelustaan suorittavaa pappia. Hengellistä työtä tehdään myös reserviläisten ja YK-joukkojen keskuudessa.
Vaikka puolustusvoimat ja hengellinen työ ovat käyneet läpi suuria muutoksia, niin yksi asia säilyy ennallaan.
"Yhä edelleen kysytään eniten sitä, minkä takia kirkko on armeijassa läsnä, kun Raamatussa kerran sanotaan, että älä tapa. Kirkon tehtävä ei ole siunata aseita, vaan siunata ihmiset", muistuttaa kenttäpiispa Hannu Niskanen.