Teollisuuden ja työnantajain keskusliiton TT:n toimitusjohtajan tehtävästä syyskuussa 2003 sairauslomalle jäänyt Kalevi Hemilä palaa 3. tammikuuta 2005 takaisin työpaikalleen, joka sillä välin on muuttunut Elinkeinoelämän keskusliitoksi.
"Sairauslomani loppuu perjantaina, 31. joulukuuta 2004. Torstaina minulla on vielä viimeinen lääkärintarkastus, mutta kaiken pitäisi olla kunnossa. Olen elänyt siihen malliin, että sairausloma on ohi ja palaan takaisin töihin. Oma lähtökohtani on, että kun sairastuin TT:n toimitusjohtajan paikalta, niin siltä pohjalta minä palaan Eteläranta 10:een", kertoo Hemilä.
Hän palasi vaimonsa kanssa jouluaattona kotiin Suomeen parin viikon lomalta Thaimaan Khao Lakin lomakohteesta. Tapaninpäivänä maanjäristys ja jättimäinen hyökyaalto pyyhkäisi Khao Lakin pois kartalta.
Hemilä kertoo olevansa fyysisesti jopa paremmassa kunnossa kuin ennen kohtalokasta aivoverenvuotoa syksyllä 2003. "Työhalut ovat kovat. Sairauslomalla olo alkaa tympäistä."
"Myös psyykkisesti tunnen itseni terveeksi. Fyysinen kuntoutumiseni tapahtui nopeammin kuin henkinen. Henkistä kuntoani en tietenkään voi testata, kun elelemme vaimon kanssa kahdestaan. Lapset ovat jo maailmalla."
Keskusteluja
paluusta on käyty
Hemilä on keskustellut työhön paluustaan Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtajan Leif Fagernäsin kanssa. EK:n toimitusjohtajuuden piti alunperin mennä Hemilälle, mutta sitten tuli kohtalokas aivoverenvuoto.
"Olen kertonut Fagernäsille kuntoutumiseni etenemisestä. Sairastumiseni tuli ongelmalliseen aikaan, koska kaikki EK:n vakanssit on täytetty. Fagernäs tietää aikatauluni ja sairauslomani päättymisen, mutta työpaikasta tai tehtävistä emme ole vielä puhuneet. Mielestäni on täysin normaalia, että voi palata työpaikkaan, josta jäi sairauslomalle, kun kyseessä on vielä työnantajaliitto."
Hemilä sanoo käyneensä jo EK.ssa tapaamassa ja juttelemassa joidenkin tuttujen kanssa.
Sairastumisensa opetuksena Hemilä pitää sitä, että ihmisen pitäisi ymmärtää henkisten ja fyysisten voimavarojensa rajallisuus. "Tykkäsin työstäni kovasti. Normaali kontrolli siinä ehkä kuitenkin hävisi. Ihmisen pitäisi pystyä rasittamaan itseään vain kohtuullisesti."
EK:lla suuret
haasteet edessään
Hemilä uskoo, että EK:lla on hänelle käyttöä esimerkiksi järjestön kansainvälisissä tehtävissä. Hän tuntee EU:n ja Brysselin kiemurat ja tärkeät päättäjät erittäin hyvin.
"EU:n laajeneminen on asia, jonka merkitystä Suomessa ei ehkä vielä täysin tajutakaan. Suomen ja EK:n kohtalonkysymys on, miten pieni ja manner-Euroopasta katsoen kaukainen Suomi pärjää kilpailussa mukana. Meillä on vain hyvä koulutus ja osaaminen, joilla meidän on pärjättävä."
Hemilä myöntää, että Suomi sijoittaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen jo nyt suuria summia, mutta taso ei ehkä vieläkään riitä. "Huippuosaaminen on meidän vahvuutemme, koska meillä ei ole ylivoimaisia luonnonvaroja kuten öljyä."
"Pohjimmiltaan
aina agronomi"
Maa- ja metsätaloustieteiden tohtori Kalevi Hemilä sanoo, että hänen paras osaamisensa on maatalouspuolella. "Olen pohjimmiltaan agronomi, jos kovemmat tavoitteet eivät toteudu."
Syksyllä Hemilä oli lähdössä mukaan MTK:n puheenjohtajapeliin ja haastamassa järjestön istuvan puheenjohtajan Esa Härmälän.
"Pohjoiselta tukialueelta laidasta laitaan tuli 30 eri ihmisen yhteydenotot. Taustalla oli tyytymättömyys MTK:n ja Esa Härmälän toimintaan Pohjois-Suomen etujen ajamisessa. Koin olevani jo tarpeeksi kuntoutunut ja olihan se mairittelevaakin, kun iso joukko ihmisiä otti yhteyttä. Oli hyviä keskusteluita vanhojen ystävien kanssa."
Hemilä sanoo, että kiinnostus loppui siihen, kun hänen olisi pitänyt lähteä tosissaan kiertämään MTK:n kenttää. "Katsoin myös, että olen siirtynyt jo pois maataloudesta koko talouden kehitykseen vaikuttamiseen, vaikka paras osaamiseni onkin maatalousalueella."
Yksityinen yrityselämä on myös käväissyt Hemilän mielessä. "Koen osaavani elintarviketeollisuudenkin oikein hyvin. Omia työtehtäviä ei kuitenkaan aina voi valita."