Hel­tei­den jälkeen voi olla luvassa ininää ja hyt­tys­ten hui­to­mis­ta – ky­syim­me, mil­lai­nen ötök­kä­ke­sä on tulossa

Lähipäivien helteet saattavat saada hyttyset kuoriutumaan suurina massoina kerrallaan.

Kuva: Jussi Leinonen

Mökkiläisiä ja kesälomaa viettäviä kiusaavat hyönteiset nousevat pian koloistaan. Paljonko hyttysmyrkkyä mökille kannattaa tänä kesänä varata?

Millainen hyttyskesä on tulossa, Oulun yliopiston yli-intendentti Marko Mutanen?

– Pitkälle kesään menevää ennustusta on käytännössä mahdoton tehdä, se vaatisi selvännäkijän taitoja. Tiedämme kuitenkin sen, miten kevät ja kesä ovat tähän mennessä edenneet. Sen perusteella, mitä olen itse lätäköistä havainnoinut, arvioisin kesän olevan hyttysten kannalta keskimääräinen. Lätäköissä toukkia on näkynyt suhteellisen runsaasti, eli ainakin ihan tarpeeksi hyttysiä on tulossa.

– Hyttysennustukset ovat aina enemmänkin heittoja. Hyttysten määrää on todella vaikea mitata, eikä aiempien ennustusten paikkansapitävyyttä voi juuri arvioida. Toukkien määrästä voi toki päätellä jotain, mutta koskaan ei voida olla varmoja.

Milloin hyttyskausi alkaa?

– Nyt, viimeistään tässä ihan parin päivän aikana. Kesän ensimmäiset hyttyset ovat jo kuoriutuneet. Jos sääennuste pitää paikkansa, kuumuus voi aiheuttaa sen, että suuret hyttysmassat kuoriutuvat lyhyessä ajassa yhtä aikaa. Tällaiset hyttysmassat lähtevät luultavasti liikkeelle pian. Silloin voidaan odottaa nopeaa huippua hyttysten määrässä ihan lähiviikkoina.

Mitkä asiat hyttysten määrään vaikuttavat?

– Veden määrä. Hyttynen tarvitsee kuoriutuakseen lätäköitä. Tänä keväänä elinympäristöjä toukille on riittänyt. Tässä vaiheessa kesää, kun hyttysen toukat ovat jo kuoriutumassa, ei hyttysten määrään voi juuri mikään enää vaikuttaa. Lämpötila tule nyt vain määrittämään sen, miten nopeasti ne kuoriutuvat. Kolealla säällä niitä kuoriutuu tasaisempaan tahtiin kuin helteellä.

Mitkä hyttyslajit aiheuttavat Suomessa eniten riesaa, luonnontieteen amanuenssi Jukka Salmela Lapin maakuntamuseosta?

– Suomessa esiintyy 41:tä hyttyslajia. Kuitenkin suurin osa Suomen hyttysistä on paria päälajia, loput lajit ovat harvinaisia. Eniten ihmiselle kiusaa aiheuttaa niin sanottu metsähyttynen (Aedes communis).

– Metsähyttynen on Suomen runsaslukuisin hyttyslaji, se häiritsee ihmisiä ihan joka puolella maata. Metsähyttysen leviämiskyky on hyvä ja se on sopeutunut loistavasti Suomen leveyspiirin oloihin. Lämpimämmissä maissa, kuten Etelä-Euroopassa, laji on jo harvinaisuus.

Onko totta, että kesän ensimmäiset hyttysten pistot kutiavat eniten?

– Kyllä tuossa väitteessä jotain perää on. Hyttysen piston aiheuttama reaktio, esimerkiksi kutina, johtuu hyttysen pistäessä erittämästä syljestä, jonka tehtävä on estää veren hyytyminen. Suurin osa ihmisistä tottuu ja siedättyy jossain määrin näiden yleisimpien hyttyslajien syljelle. Eli on ihan mahdollista, että kesän edetessä pistot kutisevat ja häiritsevät koko ajan vähemmän.

Miltä kesä näyttää paarmojen osalta, Marko Mutanen?

– Isoja niin kutsuttuja nautapaarmoja on tänä kesänä jo havaittu, tämä laji ei kuitenkaan juuri koskaan kiusaa ihmistä vaan keskittyy isoihin eläimiin. Ihmisiä häiritsevät sokko- ja suppupaarmat lähtevät yleensä liikkeelle myöhemmin, luultavasti parin viikon päästä.

– Tulevan kesän paarmatilannetta on mahdoton arvioida, sillä paarman toukat elävät matalissa vesistöissä, joista niitä on vaikea havainnoida.

Entä mäkärät?

– Itä-Suomessa mäkäriä liikkuu jo nyt. Tämä oli yllättävää, sillä yleensä mäkärät lähtevät liikkeelle paljon myöhemmin. Oulun alueellakin ollaan jo ihan mäkäräkauden kynnyksellä.

– Mäkärä tarvitsee elääkseen virtaavaa vettä, eli joen tai puron, jonka takia ne ovat yleisiä täällä pohjoisessa.