Helteet tuovat levän si­sä­ve­sil­le

Sisävesialueilla on sinilevien pintakukintojen määrä ajankohtaan nähden normaali, kerrottiin Suomen ympäristökeskuksesta.

Sinilevätilanne 19.7.
Sinilevätilanne 19.7.

Sisävesialueilla on sinilevien pintakukintojen määrä ajankohtaan nähden normaali, kerrottiin Suomen ympäristökeskuksesta.

Valtakunnalliseen seurantaan kuuluvista 260 sisävesien havaintopaikasta 36 paikalla on silmämääräisesti havaittu levää tällä viikolla. Sen sijaan merialueilla leväkukintoja on vähän viime päivinä vallinneiden voimakkaiden tuulten takia.

Runsaasti levää on Suomessa 13 järvessä, joista kolme sijaitsee Kainuussa: Kuivajärvi, Korpijärvi ja Iso-Melanen. Lisäksi Vaalan Rokuanjärvessä on havaittu erittäin runsaasti sinilevää, tosin tilanne voi muuttua nopeastikin riippuen tuulesta.



Helteiden jatkuminen ratkaisee tilanteen


Kainuussa levästä kukkivia järviä on säännöllisesti ollut 4-5. "Mikäli kelit nyt jatkuvat helteisinä ja tyyninä, leviä tulee taatusti esiintymään myös sellaisissa järvissä, joissa aiemmin niitä ei ole näkynyt", arvelee Reima Leinonen Kainuun ympäristökeskuksesta.

Rokuanjärven tämänkesäinen runsas kukinta ei ole poikkeus. "Mätäkuun aikana Rokuanjärvi on aina kukkinut eikä levää ole osattu oikein pelätä myrkylliseksi", kertoi järven rannalla asuva Simo Mäkelä.

Ravinnemäärien kuormituksen vähentäminen Rokuanjärvessä on vaikeaa, arvioi Reima Leinonen.

"Onneksi paikalliset asukkaat ovat olleet aktiivisia. Pohjarakenteita pöllyttäviä ja ulosteilla sotkevia särkikaloja on kalastettu pois aktiivisesti."



Asukkaat saaneet apua koskeloparvilta


Simo Mäkelä kertoi, että rannan asukkaat ovat käyttäneet kalastuksessa hyväksi syksyllä saapuvia koskeloparvia.

"Koskelot ajavat särkiä kohti puroa, jossa kalat sulloutuvat kahden sillan väliin", Mäkelä kertoo.

Kyläläiset ammentavat roskakalat haaveilla traktorinlavalle ja kuorma viedään Pelson pelloille lannoitteeksi. Kalaa on kerätty useamman kymmenen tuhatta kiloa. Järven vedenlaadun parantaminen saattaa kuitenkin tarvita vielä järeämpiä keinoja.

"Pilaantuneen levän haju se on meillä pahin haitta", kertoi Mäkelä ja arveli, ettei levästä ole ollut heille terveydellistä haittaa.

Jos levä kukkii runsaasti veden pinnalla, on se aika suurella todennäköisyydellä myrkyllistä sinilevää", kertoi erikoistutkija Heidi Vuoristo Suomen ympäristökeskuksesta. Vuoristo myöntää, että vaikka runsaimmat leväesiintymät ovat Etelä-Hämeessä ja Lounais-Suomessa, on niitä Kainuussakin.



Ympäristökeskus varoittaa


Levärannan vettä ei saa käyttää. Erityisen myrkyllistä sinilevä on löylyvetenä käytettynä. "Höyryn mukana pääsee ilmaan myrkkyjä, jotka hengitettynä päätyvät ihmisen elimistöön", varoittaa Vuoristo.

Levämyrkkyyn reagointi on yksilöllistä ja vaihtelee. "Levälajeja on monta ja toiset ovat myrkyille herkempiä. Tilastollinen yhteys on kuitenkin pystytty osoittamaan oireiden ja levien välille", kertoi Vuoristo.

Oireet levämyrkytyksestä voivat olla kuten flunssassa sekä lisäksi pahoinvointi, ripulointi ja silmien kirvely. Esimerkiksi viime vuonna Kainuussa sinilevää sisältänyt löylyvesi sairastutti useita ihmisiä. Myös lapset saattavat hörppiä vettä uintireissuillaan.

"Dramaattisinta on kuitenkin eläinten kanssa. Aina joskus kuolee myrkyllistä vettä juoneita koiria tai lehmiä."

Ilmoita asiavirheestä