Helteet ovat nopeuttaneet huomattavasti kasvustojen kehitystä. Maaseutukeskusten liiton kasvutilannekatsauksen mukaan kasvukausi on 2–4 päivää edellä normaalista.
Helteet tekivät tehtävänsä, sillä heinäkuun alussa kasvukausi oli muutaman päivän tavanomaisesta jäljessä. Sateita on saatu jonkin verran keskimääräistä enemmän. Paikalliset vaihtelut sademäärissä ovat kuitenkin suuria, sillä sateet ovat tulleet pääosin ukkoskuuroina.
Rajut kuurosateet ovat lakoonnuttaneet paikoitellen viljaa. Märkyydestä ei kuitenkaan ole aiheutunut pahoja ongelmia viljakasvustoille.
Syysviljojen aikaisten lajikkeiden puinnin arvioidaan alkavan Turunmaalla tämän viikon lopulla. Muualla Etelä-Suomessa puintipuuhiin päästään ensi viikon alussa.
Maaseutukeskusten liiton mukaan ruis- ja syysvehnäsadosta odotetaan tavanomaista.
Kevätviljojen eli kevätvehnän, ohran ja kauran sadosta odotetaan melko hyvää. Uudenmaan rannikolla ja Kymenlaaksossa kevätviljojen satoennuste on hyvä.
Alkukesän kuivuudesta kärsineillä alueilla kevätviljojen satotaso on selvästi heikompi kuin muualla.
Aikaisia ohria puitaneen esimerkiksi Pirkanmaalla parin viikon kuluttua. Rehuviljojen tuoresäilöntä alkaa säiden salliessa ensi viikon lopulla Keski-Pohjanmaalla.
Maaseutukeskusten liitto arvioi, että viljasadon kokonaismäärä jää tänä vuonna hieman viimevuotista pienemmäksi. Koko maan satoennuste on 3,8 miljardia kiloa.
"Viljasadosta näyttää tulevan keskimääräistä parempi. Vaikka kasvustojen kunto näyttää hyvältä, selviää sadon määrä vasta, kun se saadaan laariin. Jyvien kunto voi olla huonompi kuin kasvustosta voidaan päätellä", kertoo Kaarlo Kinnunen Maaseutukeskusten liitosta.